AirBaltic karsii kolmanneksen koneistaan

AirBaltic aikoo pienentää operatiivisen laivastonsa nykyisestä 54 koneesta noin 36 Airbus A220-300 -koneeseen vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämän jälkeen tavoitteena on varovainen kasvu noin 40 koneeseen vuoteen 2031 mennessä.

Käytännössä noin joka kolmas kone poistuu operatiivisesta laivastosta muutaman kuukauden aikana. Yhtiö ei ole vielä tarkentanut, miten vähennys toteutetaan tai mitä uusi suunnitelma merkitsee Airbusilta tilatuille koneille.

Muutos merkitsee selvää irtautumista aiemmasta kasvustrategiasta. Listautumiseen valmistautunut airBaltic tavoitteli vielä aiemmin jopa 100 lentokoneen laivastoa.

Taloudellinen vakaus kasvun edelle

AirBalticin mukaan markkinaympäristö on muuttunut olennaisesti aiemman strategian laatimisen jälkeen. Yhtiö nostaa esiin kysynnän ja liikevaihdon kehityksen, kasvaneet kustannukset, geopoliittisen epävarmuuden sekä Airbus A220 -koneiden Pratt & Whitney -moottoreihin liittyneet pitkäaikaiset saatavuusongelmat.

Uuden liiketoimintasuunnitelman periaatteena on saavuttaa ensin taloudellinen vakaus ja palata kasvuun vasta sen jälkeen.

– Kaikkien menestyvien lentoyhtiöiden on jatkuvasti sopeuduttava muuttuvaan markkinaan. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa on kyse kurinalaisista valinnoista, joilla vahvistetaan airBalticin pitkän aikavälin kilpailukykyä ja turvataan samalla tärkeimmät asiat: luotettavat yhteydet, vakaa toiminta ja taloudellinen kestävyys, toimitusjohtaja Erno Hildén sanoo.

AirBaltic arvioi uudistusten parantavan tulosta vuositasolla noin 45 miljoonalla eurolla. Suurin osa vaikutuksesta syntyy toimintakulujen pienentämisestä, mutta yhtiö tavoittelee myös uusia tuloja.

Riian asema vahvistuu

Riika säilyy airBalticin tärkeimpänä solmukohtana. Laajan reittiverkoston jatkuvan kasvattamisen sijaan yhtiö aikoo keskittää kapasiteettiaan nykyisille markkinoille, joilla kysyntä ja kannattavuus ovat vahvimpia.

Muut tukikohdat säilyvät osana verkostoa valikoitujen suorien yhteyksien kautta. Yhtiö pyrkii samalla käyttämään lentokoneitaan nykyistä joustavammin eri sesonkien välillä.

airBaltic ei ole vielä kertonut, mitkä reitit tai tukikohdat voivat joutua muutosten kohteeksi. Yhtiön mukaan jo julkaistut lentoaikataulut toteutetaan suunnitellusti eikä uudistus vaikuta nykyisiin varauksiin.

Kapasiteetti laskee ensin

Laivaston pienentäminen näkyy aluksi myös lentotarjonnassa. Tarjotuilla istuinkilometreillä mitatun kapasiteetin arvioidaan laskevan noin 9,6 miljardista vuonna 2026 noin 8,7 miljardiin vuonna 2027. Pudotusta tulee noin yhdeksän prosenttia.

Tämän jälkeen kapasiteetin on tarkoitus jälleen kasvaa asteittain ja nousta noin 10,5 miljardiin tarjottuun istuinkilometriin vuonna 2031.

ACMI-liiketoiminnan rooli kasvaa uudessa strategiassa. Siinä airBaltic tarjoaa muille lentoyhtiöille lentokoneen lisäksi miehistön, huollon ja vakuutukset. Ympärivuotisilla sopimuksilla yhtiö pyrkii vähentämään lentoliikenteen kausivaihtelun vaikutuksia erityisesti talvikaudella.

ACMI-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 28,7 prosenttia 21,3 miljoonaan euroon ja vastasi noin 14 prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Tappio kasvoi 70 miljoonaan euroon

AirBaltic teki vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 70,1 miljoonan euron nettotappion. Vuotta aiemmin tappio oli 29,3 miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi 12,3 prosenttia 149,1 miljoonaan euroon. Oikaistu EBITDAR oli –7 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli –4,3 miljoonaa euroa. EBITDAR ei siis parantunut, vaan heikkeni 2,7 miljoonalla eurolla.

Yhtiö on perustellut nettotappion kasvua muun muassa valuuttakurssien muutoksilla, taloudellisella toimintaympäristöllä ja kustannusten nousulla.

Latvian valtio omistaa airBalticista 88,37 prosenttia ja Lufthansa Group 10 prosenttia.

Hakee 225 miljoonan euron välirahoitusta

Strategiauudistukseen liittyy myös airBalticin rahoituksen uudelleenjärjestely. Yhtiö hakee 225 miljoonan euron mezzanine- eli välirahoitusta lyhyen aikavälin likviditeettitarpeiden kattamiseksi. Sen on tarkoitus toimia siltana pysyvämpään rahoitusratkaisuun.

Pitkän aikavälin järjestely voi sisältää enintään 225 miljoonaa euroa uutta velkarahoitusta ja 100 miljoonaa euroa uutta omaa pääomaa.

Myös vuonna 2029 erääntyvän joukkovelkakirjalainan rakennetta voidaan muuttaa. Osa velasta voitaisiin vaihtaa omaksi pääomaksi ja jäljelle jäävä osuus jälleenrahoittaa enintään 125 miljoonan euron uudella velalla.

Rahoitusjärjestelyä ei ole vielä saatu päätökseen. Se edellyttää sopimuksia sijoittajien ja rahoittajien kanssa, joukkovelkakirjanomistajien tukea sekä tarvittavia hyväksyntöjä. Joukkovelkakirjanomistajien uusi äänestys on määrä järjestää 17. elokuuta.