Ruotsiin esitetään useiden lentoasemien sulkemista

Peter Norman ja KTH:n professori Göran Cars esittävät Dagens Industrin mielipidekirjoituksessa uudenlaista tapaa tarkastella Ruotsin lentoasemajärjestelmää. Heidän lähtökohtansa on, että valtion pitäisi kantaa nykyistä suurempi vastuu kokonaisuudesta.

Ruotsin lentoasemajärjestelmä koostuu tällä hetkellä kymmenestä valtion omistamasta lentoasemasta, 31 alueellisesta tai kunnallisesta lentoasemasta sekä kahdesta yksityisestä lentoasemasta. Normanin ja Carsin mukaan Arlanda on ainoa lentoasema, joka tuottaa jatkuvasti voittoa.

Kirjoittajien johtopäätös on, että valtion pitäisi lisätä määräysvaltaansa lentoasemajärjestelmässä. Tämä voisi tarkoittaa strategisesti tärkeiksi arvioitujen alueellisten ja kunnallisten lentoasemien siirtämistä valtion vastuulle tai nykyistä keskitetymmän yhteistyömallin luomista.

Norman ja Cars menevät kuitenkin vielä pidemmälle.

– Mielestämme tulisi harkita useiden lentoasemien lakkauttamista Ruotsissa, he kirjoittavat.

Tappiolliset lentoasemat kilpailevat samoista matkustajista

Norman ja Cars perustelevat ehdotustaan sillä, että lähellä toisiaan sijaitsevat tappiolliset lentoasemat voivat kilpailla samoista matkustajista ja heikentää näin toistensa toimintaedellytyksiä.

Jos toinen lähekkäisistä lentoasemista suljettaisiin, jäljelle jäävä lentoasema voisi heidän mukaansa saada suuremman matkustajapohjan, enemmän lentoyhteyksiä ja paremmat edellytykset kannattavaan toimintaan.

Kyse olisi siten lentoasemaverkoston keskittämisestä sen sijaan, että nykyistä rakennetta ylläpidettäisiin kaikkialla julkisella tuella.

Kastrup parempi vaihtoehto kuin Sturup

Yhtenä esimerkkinä kirjoittajat nostavat esiin Malmö Airportin eli Sturupin.

Heidän mukaansa lentoaseman sijainti merkitsee sitä, että Kööpenhaminan Kastrup on monille Malmön alueen matkustajille houkuttelevampi vaihtoehto.

Samalla Norman ja Cars haluavat tarkastella lentoasemia nykyistä selvemmin osana yhteistä liikennejärjestelmää. Lentoliikennettä, rautateitä ja maanteitä pitäisi heidän mukaansa suunnitella kokonaisuutena.

Tässä yhteydessä huomio kohdistuu jälleen myös Arlandaan.

Kirjoittajat nostavat Kastrupin esimerkiksi lentoasemasta, joka on hyvin integroitu sekä alueelliseen että valtakunnalliseen rautatieliikenteeseen. Arlandan tilanne on heidän mukaansa selvästi heikompi, erityisesti vaihtoyhteyksien ja lentoasemalle suuntautuvan junamatkan korkeiden kustannusten vuoksi.

Norman selvitti jo Arlandan tulevaisuutta

Ajatukset ovat lähellä useita johtopäätöksiä, joita Norman itse esitti Arlandaa koskeneessa selvityksessään vuonna 2025.

Niin sanotussa Arlanda-yhteensovittamisessa ehdotettiin muun muassa merkittäviä investointeja tie- ja raideliikenteeseen sekä muutoksia Arlandabananin toimintaedellytyksiin. Keskeisenä ajatuksena oli rakentaa yhtenäisempi liikennejärjestelmä Arlandan ympärille.

Normanin tuolloinen tehtävä keskittyi Arlandan kilpailukyvyn ja saavutettavuuden vahvistamiseen. Nyt näkökulma on huomattavasti laajempi: kyse on koko Ruotsin lentoasemaverkoston rakenteesta.

Bromman tulevaisuudesta päätetään pian

Myös Normanin ulostulon ajankohta on kiinnostava.

Ruotsin hallitus asetti toukokuussa 2025 erityisselvityksen valtion tulevasta roolista lentoasemien omistajana ja hallinnoijana sekä Bromman lentoaseman tehtävästä. Anders Flanking nimitettiin erityisselvittäjäksi seuraavana kuukautena.

Selvitys on määrä luovuttaa viimeistään 30. syyskuuta 2026.

Flankingin toimeksianto kattaa muun muassa valtion lentoasemien valtakunnallisen perusverkoston, valtion roolin lentoasemien omistajana ja hallinnoijana sekä sen, mitä Bromman voimakkaasti vähentynyt reittiliikenne merkitsee lentoaseman tulevaisuudelle.

Normanin ja Carsin avaus osuu siten suoraan keskusteluun, jota hallitus käy parhaillaan Ruotsin tulevasta lentoasemarakenteesta.

He eivät kuitenkaan ota mielipidekirjoituksessaan suoraan kantaa siihen, mitä Brommalle pitäisi tehdä. Sen sijaan keskiössä on laajempi periaate: lentoasemia pitäisi tarkastella yhtenä järjestelmänä, jossa valtion on uskallettava myös asettaa lentoasemia tärkeysjärjestykseen.

Arlandasta koko Ruotsin lentoasemaverkostoon

Normanin oma rooli tekee avauksesta erityisen kiinnostavan.

Arlandan koordinoinnin erityisselvittäjänä hän luovutti kesäkuussa 2025 loppuraporttinsa Arlanda – tärkeä portti Ruotsin vauraudelle. Tehtävänä oli esittää keinoja Arlandan kapasiteetin ja saavutettavuuden vahvistamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Nyt Norman vie keskustelua askeleen pidemmälle. Kysymys ei ole enää ainoastaan siitä, miten Arlandaa pitäisi vahvistaa, vaan siitä, kuinka monta lentoasemaa Ruotsi tarvitsee ja missä niiden pitäisi sijaita.

Seuraava merkittävä puheenvuoro tulee hallituksen erityisselvittäjältä. Anders Flankingin on määrä antaa ehdotuksensa viimeistään syyskuun lopussa.