Helsinki hakee matkailusta ympärivuotista kasvua
Helsinki hyväksyi matkailun ja tapahtumien kehitysohjelman, jonka tavoitteena on pidentää vierailuja, vahvistaa kansainvälistä vetovoimaa ja kasvattaa keskustan elinvoimaa ympäri vuoden.
Helsinki aikoo vahvistaa asemaansa kansainvälisesti kiinnostavana matkailu- ja tapahtumakaupunkina. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto on hyväksynyt Helsingin matkailun ja tapahtumien kehitysohjelman vuosille 2026–2029, jonka tavoitteena on kasvattaa matkailun taloudellisia vaikutuksia, pidentää vierailijoiden viipymää ja vahvistaa kaupungin vetovoimaa ympäri vuoden.
Ohjelma on osa Helsingin kaupunkistrategian toteutusta ja perustuu tilanteeseen, jossa matkailu on noussut kaupungissa ennätyslukemiin samalla kun keskustan elinvoima on vahvistunut koronavuosien jälkeen.
Tavoitteena pidemmät vierailut ja ympärivuotinen matkailu
Kehitysohjelman kolme päätavoitetta ovat ympärivuotisen matkailun ja tapahtumatarjonnan kasvattaminen, Helsingin kansainvälisen houkuttelevuuden vahvistaminen sekä kaupungin kehittäminen entistä toimivammaksi matkailu- ja tapahtumaympäristöksi.
Keskeisenä tavoitteena on saada matkailijat viipymään Helsingissä nykyistä pidempään sekä lisätä matkailun ympärivuotisuutta. Samalla kaupunki pyrkii rakentamaan kansainvälistä näkyvyyttään niin sanotun "onnellisen Helsingin" teemojen ympärille. Ohjelmassa korostuvat myös matkailun sosiaalinen hyväksyttävyys, ympäristöllinen kestävyys sekä matkailun kyky tuottaa kaupunkia uudistavia vaikutuksia.
Matkailu rikkoo ennätyksiä
Kehitysohjelma käynnistyy tilanteessa, jossa Helsingin matkailu kasvaa voimakkaasti. Kaupunki kertoi toukokuussa, että vuonna 2025 Helsingissä kirjattiin yli 4,9 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä, mikä oli 8,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja samalla uusi ennätys. Kasvu on jatkunut myös kuluvan vuoden aikana. Tammi–maaliskuussa yöpymisiä rekisteröitiin 6,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat lähes kahdeksan prosenttia.
Matkailun kasvulla on merkittävä vaikutus erityisesti keskustan palveluihin, sillä kansainväliset vierailijat käyttävät aktiivisesti ravintoloita, kahviloita, kulttuurikohteita ja tapahtumia.
Keskustan elinvoima vahvistuu
Samaan aikaan Helsingin ydinkeskusta on elpynyt koronavuosien notkahduksen jälkeen.
Tuore elinvoimalaskenta osoittaa, että liiketilojen täyttöaste keskustassa on noussut yli 92 prosenttiin. Vuonna 2023 vastaava luku oli hieman yli 90 prosenttia. Myös jalankulkijamäärät keskustan pääkaduilla ovat käytännössä palautuneet pandemiaa edeltäneelle tasolle. Esimerkiksi Aleksanterinkadulla jalankulkijoiden määrä kasvoi alkuvuonna lähes viisi prosenttia edellisvuodesta.
Keskustan palvelurakenne on samalla muuttunut merkittävästi. Perinteisten vähittäiskauppojen määrä on vähentynyt, kun taas ravintoloiden, kahviloiden, baarien sekä hyvinvointi- ja kauneuspalvelujen määrä on kasvanut. Tänä vuonna Helsingin keskustassa toimii ennätykselliset 711 lauantaisin avointa ravintolaa ja kahvilaa.
Myös tapahtumat ovat nousseet entistä tärkeämpään rooliin Helsingin vetovoiman rakentajina. Tämän vuoden alussa järjestetty Lux Helsinki keräsi ennätykselliset 450 000 kävijää. Senaatintorilla järjestetty Red Bull Heavy Metal houkutteli paikalle noin 30 000 ihmistä, ja vapun perinteinen Mantan lakitus keräsi arviolta 100 000 katsojaa.
Kaupungin tavoitteena on hyödyntää tapahtumia entistä tehokkaammin matkailun kasvattamisessa ja Helsingin kansainvälisen tunnettuuden vahvistamisessa.
Kehitysohjelmassa nähdään suurta potentiaalia myös tulevissa kaupunkikehityshankkeissa. Keskustan vetovoimaa odotetaan vahvistavan muun muassa Kaivokadun tuleva uudistus sekä uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo, jonka odotetaan tuovan alueelle uusia kävijävirtoja.