EU-uudistus voi avata hankintalain uudelleen

Suomen julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö voi joutua jälleen merkittävään uudistukseen vain vähän aikaa kansallisen hankintalain muuttamisen jälkeen.

Euroopan komissio julkaisi 9. syyskuuta ehdotuksensa uudeksi Public Procurement Act -asetukseksi. Se korvaisi nykyiset kolme julkisia hankintoja koskevaa EU-direktiiviä yhdellä asetuksella.

Muutos olisi Suomelle merkittävä, sillä nykyinen hankintalaki perustuu pitkälti EU hankintadirektiivien kansalliseen toimeenpanoon.

EU-asetus puolestaan on jäsenmaissa suoraan sovellettavaa oikeutta.

Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki arvioi tämän merkitsevän sitä, että myös Suomen hankintalainsäädännön rakenne joudutaan arvioimaan uudelleen.

– On selvää, että nykyisen hankintalain pohja putoaa pois hankintadirektiivin kumoutuessa asetuksen alta. Tulevaisuuden kansallinen hankintalaki täytyy säätää puhtaalta pöydältä siltä osin, kuin kansallista sääntelyä tarvitaan, Myllymäki sanoo.

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio kertoo olevansa Myllymäen arvion kanssa samaa mieltä.

Suomen 10 prosentin sääntö voi joutua uuteen tarkasteluun

Erityisen kiinnostava kysymys Suomessa koskee julkisyhteisöjen sidosyksiköitä.

Suomen kansallisessa hankintalainsäädännössä on päädytty EU vähimmäisvaatimuksia tiukempiin ratkaisuihin. Näihin kuuluu sidosyksiköiden 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus.

EU nykyisissä hankintasäännöissä vastaavaa omistukseen perustuvaa vähimmäisosuutta ei ole.

Myös sidosyksiköiden niin sanottua ulosmyyntiä on Suomessa rajoitettu EU-tasoa tiukemmin. Suomen raja on viisi prosenttia tai 500 000 euroa, kun nykyisessä EU-direktiivissä lähtökohtana on 20 prosentin osuus.

Uusi EU-asetusehdotus nostaa nyt kysymyksen siitä, kuinka suuri kansallinen liikkumavara jäsenmaille tulevaisuudessa jää.

– Kuinka esimerkiksi suomalaiset, tiukemmat ulosmyyntirajat voisivat säilyä, Raitio kysyy.

Komission 9. syyskuuta julkaisemassa ehdotuksessa on kuitenkin myös määräys, joka voi mahdollistaa jäsenmaille EU-asetusta tiukempaa kansallista sääntelyä.

Raition mukaan jatkovalmistelussa on olennaista selvittää, mihin tämä mahdollisuus tarkalleen ulottuu.

Lopullinen EU-laki voi vielä muuttua

Komission ehdotus ei ole vielä voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä.

Public Procurement Act etenee seuraavaksi EU lainsäädäntöprosessissa, jossa Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto käsittelevät ehdotusta. Sen sisältö voi muuttua olennaisesti neuvottelujen aikana.

Siksi vielä ei voida varmuudella sanoa, millaisia muutoksia EU-uudistus lopulta edellyttää Suomen hankintalakiin.

Myllymäki arvioi tiedotteessa, että EU-asetus voisi tulla hyväksytyksi vuosina 2028–2029.

Jos aikataulu toteutuu, Suomen lainsäädännön mahdollinen uudistaminen osuisi seuraavan hallituksen toimikaudelle. Suomessa järjestetään seuraavat eduskuntavaalit keväällä 2027.

Kuntaliitto varoitti uudistuksesta jo keväällä

Kuntaliitto nosti tulevan EU-uudistuksen esille jo Suomen hankintalain kansallisen uudistamisen aikana.

Liitto totesi maaliskuussa 2026 eduskunnalle antamassaan lausunnossa, että EU hankintasääntöjen uudistamisella olisi suoria vaikutuksia Suomen hankintalainsäädäntöön.

Kuntaliitto piti tästä syystä epätarkoituksenmukaisena laajan kansallisen sidosyksikköuudistuksen tekemistä juuri ennen EU-tason sääntöjen muuttamista.

Komission nyt julkaisema ehdotus vahvistaa, että EU hankintasääntelyn rakenne voi muuttua perusteellisesti: nykyiset direktiivit on tarkoitus korvata yhdellä suoraan sovellettavalla asetuksella.

Se, kuinka paljon Suomen juuri hyväksytystä kansallisesta sääntelystä joudutaan lopulta muuttamaan, riippuu kuitenkin EU-asetuksen lopullisesta sisällöstä.