Kaksi pilvenpiirtäjää kohoaa molemmin puolin, ja pieni lentokone näkyy niiden välissä pilvisellä taivaalla.
Kaksi korkeaa pilvenpiirtäjää kehystää taivaalla lentävän koneen urbaanissa näkymässä.

FAA tuo tekoälyn lennonjohtoon

Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA ottaa käyttöön tekoälyyn perustuvia järjestelmiä, joiden tavoitteena on vähentää lentojen myöhästymisiä ja tehostaa ilmatilan hallintaa. Viranomaisen mukaan uudet ratkaisut voivat ennakoida ruuhkia ja häiriöitä jopa kuukausia etukäteen.

Julkaistu

FAA on myöntänyt yhdysvaltalaiselle Air Space Intelligencelle noin 748 miljoonan euron (875 miljoonan dollarin) sopimuksen uusien lennonjohtojärjestelmien käyttöönotosta.

Tavoitteena on korvata nykyiset hajanaiset tietojärjestelmät yhdellä pilvipohjaisella alustalla, joka kokoaa yhteen keskeiset tiedot ja ennakoi ilmatilan ruuhkia sekä operatiivisia häiriöitä. FAA mukaan järjestelmä pystyy tunnistamaan viivästysriskejä päivien, viikkojen ja jopa kuukausien päähän.

Tekoäly tukee lennonjohtoa

Ensimmäinen järjestelmä, Smart (Strategic Management of Airspace, Routes and Trajectories), siirtyy operatiiviseen testaukseen syksyllä 2026. Se hyödyntää tekoälyä ennakoidakseen ilmatilan ruuhkia ja ehdottaa lennonjohdolle vaihtoehtoisia reittejä sekä lähtöaikoja jo ennen koneiden lähtöä.

Toinen järjestelmä, FMDS (Flow Management Data and Services), toimii tulevaisuudessa Yhdysvaltain lennonjohtokeskuksen keskeisenä tietojärjestelmänä. Se analysoi muun muassa lentoaikatauluja, sääennusteita, lentoasemien kapasiteettia ja suunniteltuja kiitotietöitä ennustaakseen liikennevirtoja kuukausia etukäteen.

Myöhästymisiä pyritään ehkäisemään ennakolta

Järjestelmien tavoitteena on siirtää lennonhallinta reaktiivisesta toimintamallista ennakoivaan suunnitteluun. FAA voisi esimerkiksi sopia lentoyhtiöiden kanssa kapasiteetin vähentämisestä ruuhkahuippujen aikana lentoasemilla, joilla häiriöitä on odotettavissa.

Asiantuntijoiden mukaan tämä voisi vähentää myöhästymisiä ja estää säästä aiheutuvien häiriöiden leviämistä koko Yhdysvaltain ilmatilaan. Samalla se voi kuitenkin tarkoittaa, että joillakin reiteillä tarjolla on aiempaa vähemmän lentoja ruuhka-aikoina.

Aikataulu herättää epäilyksiä

Alan asiantuntijat pitävät hanketta teknisesti lupaavana, mutta suhtautuvat varauksella FAA tavoitteeseen saada järjestelmät täysimääräisesti käyttöön vuoden 2028 loppuun mennessä.

Heidän mukaansa onnistuminen edellyttää myös muiden ilmatilan uudistusten valmistumista, kuten uusien lentokoneiden seurantajärjestelmien, sääjärjestelmien ja tietoliikenneverkkojen käyttöönottoa.

Yhdysvaltain kongressi on osoittanut lennonjohtojärjestelmän uudistamiseen noin 10,7 miljardia euroa (12,5 miljardia dollaria). Alan arvioiden mukaan ohjelman toteuttaminen kokonaisuudessaan edellyttää vielä noin 16,2 miljardin euron (19 miljardin dollarin) lisärahoitusta.

Lentoyhtiöiden sitoutuminen ratkaisee

Uudistuksen onnistuminen riippuu myös lentoyhtiöiden halukkuudesta mukauttaa lentoaikataulujaan FAA ennusteiden perusteella.

Toistaiseksi suhtautuminen on ollut myönteistä. Lentoyhtiöitä edustava Airlines for America on kuvannut hanketta tärkeäksi askeleeksi kohti tehokkaampaa ilmatilan hallintaa.

Kaikki eivät kuitenkaan usko keskitetyn mallin olevan paras ratkaisu. Osa asiantuntijoista katsoo, että lentoyhtiöiden tulisi säilyttää nykyistä enemmän päätösvaltaa omien operaatioidensa hallinnassa sen sijaan, että keskeinen ohjaus siirtyisi viranomaiselle.

Powered by Labrador CMS