Tampereen lähijunat voivat jäädä puolitiehen

Pirkanmaan liitto vaatii valtiolta vahvempaa rahoitusvastuuta lähijunaliikenteen kehittämisessä osana valtakunnallista raidereformia.

Suomessa valmistellaan parhaillaan henkilöjunaliikenteen uudistusta, jonka keskeisenä tavoitteena on avata valtion tukema ostoliikenne kilpailulle. Uudistuksella tavoitellaan monipuolisempia ja kustannustehokkaampia junapalveluja sekä kestävän liikkumisen edistämistä.

Pirkanmaan liiton mukaan uudistus tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kaupunkiseutujen kehittämiseen, mutta sen hyödyt voivat jäädä rajallisiksi, mikäli rahoitus kohdistuu ainoastaan nykyisten junayhteyksien turvaamiseen.

Uusi kilpailutettu junaliikenne alkaa vuonna 2031

Raidereformin myötä valtion ostaman henkilöjunaliikenteen kilpailua on tarkoitus lisätä.

Nykyinen valtion ja VR välinen ostoliikennesopimus päättyy vuoden 2030 lopussa. Uuden kilpailutetun liikenteen on määrä käynnistyä 1. tammikuuta 2031.

Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä uusille liikennöitsijöille ja kehittää junaliikenteen palvelutasoa.

Lähijunaliikenteen kehittämismahdollisuuksia on tunnistettu useilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla.

Helsingin seudulla lähijunat ovat jo keskeinen osa joukkoliikennettä, kun taas Tampereen seudulla järjestelmää on kehitetty vaiheittain. Myös Turussa ja Oulussa on kiinnostusta seudullisen lähijunaliikenteen laajentamiseen.

Tampereen seudulla suunnitelmat ovat pitkällä

Tampereen kaupunkiseudulla lähijunaliikenteen kehittäminen on keskeinen osa alueen pitkän aikavälin liikenne- ja maankäyttösuunnittelua.

Lähijunaliikenteestä on jo saatu myönteisiä kokemuksia erityisesti Tampereen, Nokian ja Lempäälän välisillä yhteyksillä.

Seudun kunnat ovat sitoutuneet kehittämään seisakkeita ja asemanseutuja yhteistyössä valtion kanssa siten, että kustannukset jaetaan puoliksi.

Samalla asumista, työpaikkoja ja palveluja on suunniteltu nykyisten ja tulevien raideyhteyksien varrelle.

Tampereen kaupunkiseudun vuoteen 2040 ulottuvassa rakennesuunnitelmassa tavoitellaan lähijunaliikenteen laajentamista uusille yhteysväleille sekä uusien seisakkeiden rakentamista.

Pirkanmaan liiton mukaan nykyinen rataverkko tarjoaa mahdollisuuksia liikenteen kehittämiseen ilman kokonaan uusien ratojen rakentamista.

Rahoitusvastuu uhkaa jäädä kunnille

Pirkanmaan liiton mukaan raidereformin keskeinen ongelma liittyy uusien junayhteyksien rahoitukseen.

Valtion rahoituksen suunnitellaan kohdistuvan ensisijaisesti nykyisten ostoliikenneyhteyksien turvaamiseen. Uusien lähijunalinjojen perustamisen ja liikenteen laajentamisen kustannukset olisivat sen sijaan lähtökohtaisesti kuntien vastuulla.

Tämä voi vaikeuttaa erityisesti Tampereen kaupunkiseudun suunnitelmien toteuttamista.

Ilman valtion osallistumista vain osa suunnitelluista lähijunayhteyksistä saattaa toteutua. Seurauksena voi olla hajanainen lähijunaverkosto, joka ei palvele kasvavan kaupunkiseudun matkustustarpeita täysimääräisesti.

Pirkanmaan liitto katsoo, että valtion tulisi osallistua myös uusien seudullisten lähijunayhteyksien rahoittamiseen yhdessä kuntien kanssa.

Kyseessä on liiton esittämä vaatimus, eikä uusien yhteyksien valtionrahoituksesta ole tehty sen mukaista päätöstä.

Lähijunaliikenteellä vaikutuksia työmarkkinoihin ja alueiden kasvuun

Pirkanmaan liitto perustelee lähijunaliikenteen kehittämistä myös taloudellisilla vaikutuksilla.

Nopeat ja luotettavat junayhteydet voivat laajentaa työssäkäyntialueita ja helpottaa työntekijöiden liikkumista kuntarajojen yli.

Samalla yritysten mahdollisuudet rekrytoida osaavaa työvoimaa paranevat ja asukkaiden käytettävissä oleva työpaikkatarjonta kasvaa.

Liiton mukaan toimiva lähijunaverkosto voi vahvistaa työllisyyttä, yritystoimintaa ja kaupunkiseutujen kilpailukykyä sekä tukea kestävää yhdyskuntarakennetta.

Lähijunaliikenteen kehittäminen voi parantaa myös matkailukohteiden saavutettavuutta ja helpottaa matkailijoiden liikkumista kaupunkiseutujen sisällä.