Lumipeitteinen metsä ja aukea talvimaisema sinisessä hämärässä.
Suomessa matkailun kokonaisarvo on noin 17 miljardia euroa, ja alan taloudelliset vaikutukset ulottuvat eri puolille maata.

Matkailuala vaatii hallitukselta uutta suuntaa

Seitsemän järjestöä haluaa matkailulle vahvemman roolin talouspolitiikassa ja kilpailukyvyn tueksi konkreettisia päätöksiä.

Julkaistu

Seitsemän matkailu- ja palvelualan järjestöä on julkaissut yhteisen kannanoton, jossa ne vaativat matkailun nostamista nykyistä keskeisempään asemaan Suomen talouspolitiikassa.

Järjestöjen mukaan matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista ja Suomen kolmanneksi suurin palveluviennin ala.

Suomessa matkailun kokonaisarvo on noin 17 miljardia euroa, ja alan taloudelliset vaikutukset ulottuvat eri puolille maata.

Järjestöt katsovat, että matkailun kasvupotentiaalia ei hyödynnetä Suomessa riittävästi.

Visit Finlandille vaaditaan 20 miljoonan euron vuosirahoitusta

Yksi kannanoton keskeisistä tavoitteista on Visit Finlandin perusrahoituksen nostaminen 20 miljoonaan euroon vuodessa.

Järjestöjen mukaan Suomen kansainvälistä tunnettuutta on vahvistettava, jotta maa pystyy kilpailemaan matkailijoista muiden kohteiden kanssa.

Lisärahoituksella halutaan turvata pitkäjänteinen matkailumarkkinointi kansainvälisillä markkinoilla.

Samalla järjestöt esittävät matkailun kehittämiseen tarkoitetun hankerahoituksen uudistamista siten, että se tukisi nykyistä paremmin yrityslähtöistä ja pitkäjänteistä kehittämistä eri puolilla Suomea.

Myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta tulisi suunnata enemmän palvelualoille.

Järjestöt vastustavat uusia matkailuveroja

Matkailualan verotus on toinen kannanoton keskeinen teema.

Järjestöjen mukaan matkailuala poikkeaa muista vientialoista siinä, että ulkomaisten matkailijoiden Suomessa ostamista palveluista kertyy arvonlisäverotuloja.

Tämän vuoksi ne katsovat, että matkailun verotuksella on suora vaikutus Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn.

Järjestöt vastustavat kulutusverojen korottamista ja uusien matkailuun kohdistuvien verojen käyttöönottoa.

Niiden mukaan verotuksen tulisi tukea matkailuyritysten toimintaedellytyksiä eikä heikentää niitä.

Kannanotossa korostetaan myös tarvetta kehittää matkailu- ja tapahtuma-alan sääntelyä kasvua tukevaksi.

Lentorata nostetaan keskeiseksi investoinniksi

Matkailujärjestöt pitävät Suomen saavutettavuutta ratkaisevana tekijänä alan kasvulle.

Niiden mukaan sekä kansainvälisiä että kotimaisia lento-, raide-, maantie- ja laivayhteyksiä on kehitettävä määrätietoisesti.

Erityisesti järjestöt nostavat esiin lentoradan, jonka toteuttaminen tulisi niiden mukaan varmistaa osana matkaketjujen kehittämistä.

Lentoradan tavoitteena on parantaa Helsinki-Vantaan lentoaseman raideliikenneyhteyksiä ja kytkeä lentoasema nykyistä tiiviimmin valtakunnalliseen rautatieverkkoon.

Järjestöjen näkemyksen mukaan toimivat matkaketjut ovat tärkeitä matkailun kasvulle myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Matkailulle vahvempaa asemaa ministeriössä

Kannanotossa vaaditaan myös matkailun aseman vahvistamista työ- ja elinkeinoministeriössä.

Järjestöjen mukaan matkailun kehittämiseen tarvitaan nykyistä enemmän resursseja ja alan merkityksen tunnistamista osana kansallista elinkeinopolitiikkaa.

Matkailun kasvun katsotaan voivan lisätä työpaikkoja, vientituloja ja verotuloja eri puolilla Suomea.

Erityisesti palvelualojen merkitystä pidetään tärkeänä Suomen talouskasvun ja työllisyyden vahvistamisessa.

Järjestöt haluavat matkailun tavoitteet osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa, jotta alan kehittämistä voitaisiin toteuttaa pitkäjänteisesti.

Seitsemän järjestöä yhteisen kannanoton takana

Kannanoton ovat allekirjoittaneet seitsemän matkailu- ja palvelualan järjestön johtajaa:

  • Nina Forsell, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto

  • Kimmo Aalto, Lomalaidun

  • Timo Lappi, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa

  • Tuomas Aarto, Palvelualojen työnantajat Palta

  • Suvi Ahonen, Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys SUOMA

  • Heli Mäki-Fränti, Suomen matkailualan liitto SMAL

  • Sami Kerman, Tapahtumateollisuus

Järjestöjen yhteinen viesti on, että matkailun taloudellinen merkitys tulisi huomioida nykyistä vahvemmin seuraavan hallituksen päätöksenteossa.

Kannanotto julkaistiin alun perin mielipidekirjoituksena Ilkka-Pohjalaisessa 5. marraskuuta ja Maaseudun Tulevaisuudessa 6. marraskuuta. MTK julkaisi sen tiedotteena 12. marraskuuta.

Powered by Labrador CMS