Matkailijamäärä putosi, mutta miljardipotti säilyi

Suomen kansainvälinen matkailu kehittyi kesällä 2026 kaksijakoisesti. Ulkomaisten matkailijoiden tekemien matkojen määrä väheni selvästi, mutta matkailutulot pysyivät edelliskesän tasolla.

Business Finlandin Visit Finlandin ja Tilastokeskuksen Matkailijamittarin mukaan Suomeen tehtiin kesä–elokuussa reilut 1,3 miljoonaa matkaa yhteensä 85 eri maasta.

Matkojen määrä väheni 19 prosenttia kesään 2025 verrattuna.

Ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahamäärä pysyi kuitenkin noin miljardissa eurossa.

Rahaa käytettiin erityisesti majoitukseen, ravintoloihin, liikkumiseen, elämyksiin ja ostoksiin. Meno- ja paluumatkojen lento- ja laivalippuja ei ole sisällytetty laskelmaan.

Matkailijat viipyivät Suomessa aiempaa pidempään

Yksi kesän merkittävimmistä muutoksista oli ulkomaisten matkailijoiden viipymän piteneminen.

Matkailijat yöpyivät Suomessa keskimäärin neljä yötä, kun edelliskesänä keskimääräinen viipymä oli kolme yötä.

Samalla rahankäyttö matkaa kohden kasvoi.

Pidemmät vierailut ja suurempi kulutus kompensoivat matkailijamäärän laskua, minkä ansiosta matkailijoiden kokonaisrahankäyttö säilyi edellisvuoden tasolla.

Erityisen myönteistä oli vapaa-ajan lomamatkailijoiden rahankäytön kasvu, joka oli 14 prosenttia.

Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakosen mukaan matkamäärien vähenemisen taustalla oli useita eri tekijöitä.

– Vaikka Suomeen tehtyjen matkojen kokonaismäärä väheni selvästi, lomamatkailu säilyi suhteellisesti vakaampana ja lomamatkailijoiden rahankäyttö jopa kasvoi, Wakonen kertoo.

Viron markkinan heikko kehitys painoi kokonaislukuja

Visit Finlandin mukaan ulkomaisten matkojen väheneminen johtui erityisesti muun kuin varsinaisen lomamatkailun heikommasta kehityksestä.

Myös Viron markkinan kehitys vaikutti kokonaislukuihin.

Lisäksi kansainvälisten kongressien ja suurten tapahtumien määrä sekä niiden ajoittuminen erosivat edelliskesästä.

– Matkamäärien laskuun vaikuttivat erityisesti muun kuin lomamatkailun väheneminen sekä Viron markkinan heikko kehitys. Myös kansainvälisten kongressien ja suurten tapahtumien vähäisempi määrä ja erilainen ajoittuminen edelliskesään verrattuna ovat voineet vaikuttaa kehitykseen, Wakonen toteaa.

Hänen mukaansa eri lähtömarkkinoiden kehityksessä oli huomattavia eroja, eikä kokonaismatkailun vähenemistä voida selittää yhdellä tekijällä.

Lomamatkailijat muodostivat lähes kaksi kolmasosaa kävijöistä

Ulkomaisten kesämatkailijoiden suurin ryhmä olivat vapaa-ajan lomamatkailijat.

Matkojen tarkoituksen mukainen jakauma oli seuraava:

• Vapaa-ajan lomamatkat: 64 prosenttia

• Vierailut ystävien, tuttavien ja sukulaisten luona: 18 prosenttia

• Kongressi- ja muu työmatkailu: yhteensä 12 prosenttia

• Muut matkan tarkoitukset: 6 prosenttia

Lomamatkailun suhteellisen vakaa kehitys ja matkailijoiden kasvanut kulutus olivat keskeisiä tekijöitä matkailutulojen säilymisessä.

Saksa, Ruotsi ja Viro suurimmat lähtömarkkinat

Eniten ulkomaisia lomamatkailijoita saapui Suomeen kesällä Saksasta, Ruotsista ja Virosta.

Kuuden suurimman lähtömarkkinan joukkoon nousivat myös Japani, Yhdysvallat ja Puola.

Näistä markkinoista matkailijoiden rahankäyttö kasvoi edelliskesään verrattuna kaikilla muilla paitsi Viron markkinalla.

Vapaa-ajan matkailijoista eniten rahaa käyttivät saksalaiset, yhdysvaltalaiset, ruotsalaiset ja japanilaiset matkailijat.

Tulokset osoittavat, että Suomen matkailutulojen kannalta merkittäviä ovat lähimarkkinoiden lisäksi myös kaukomarkkinat, erityisesti Yhdysvallat ja Japani.

Matkailijoiden tyytyväisyys erittäin korkealla tasolla

Matkailijamittarin mukaan Suomeen saapuneiden ulkomaisten lomamatkailijoiden tyytyväisyys oli kesällä erittäin korkealla tasolla.

Erityisen tyytyväisiä matkansa pääkohteeseen olivat suurista lähtömarkkinoista yhdysvaltalaiset, brittiläiset, japanilaiset ja hollantilaiset matkailijat.

Suomea olivat erityisen valmiita suosittelemaan tuttavilleen yhdysvaltalaiset ja saksalaiset matkailijat.

Korkea asiakastyytyväisyys on Suomen matkailualalle tärkeä kilpailutekijä tilanteessa, jossa kansainvälisistä matkailijoista kilpaillaan yhä voimakkaammin.

Luonto, sauna ja ruoka Suomen vetovoimatekijöitä

Matkailijoilta kysyttiin myös heidän matkansa mieleenpainuvimmista kokemuksista.

Vastauksissa korostuivat suomalainen luonto, järvimaisemat, sauna, ruoka, kaupunkikulttuuri ja arkkitehtuuri.

Myös suomalaisten vieraanvaraisuus ja miellyttävät kohtaamiset paikallisten kanssa nousivat esiin.

Eri kansallisuuksien matkailijoilla oli kuitenkin erilaisia kiinnostuksen kohteita.

Saksalaiset arvostivat erityisesti luontoa ja maisemia. Japanilaisten vastauksissa korostuivat sauna, ostokset, suomalainen design ja tunnetut nähtävyydet.

Yhdysvaltalaiset matkailijat puolestaan nostivat esiin ruoan, luonnon ja monipuoliset kaupunkikokemukset.

– Yhteistä matkailijoille on kiinnostus suomalaisiin erityispiirteisiin ja paikallisiin kokemuksiin. Suomen kesämatkailun vahvuus on mahdollisuus yhdistää vaivattomasti samalla matkalla luontoa, kulttuuria ja kaupunkielämyksiä, Wakonen summaa.

Matkailijamittari seuraa kansainvälistä matkailua kuukausittain

Tulokset perustuvat Visit Finlandin ja Tilastokeskuksen yhteiseen Matkailijamittariin, jonka tiedonkeruu aloitettiin maaliskuussa 2023.

Tutkimuksessa seurataan ulkomailla asuvien Suomeen matkustavien henkilöiden määrää, rahankäyttöä ja matkustuskäyttäytymistä.

Kesä–elokuussa 2026 haastatteluja tehtiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Helsingin ja Turun satamissa.