Kypros hakee kasvua talvesta ja Pohjoismaista

Kyproksen matkailuministeriö panostaa matkailun kasvattamiseen perinteisen kesäsesongin ulkopuolella sekä uusien kansainvälisten markkinoiden houkuttelemiseen. Travel News Finlandille Kyproksessa järjestetyn lehdistömatkan yhteydessä antamassaan haastattelussa matkailusta vastaava apulaisministeri Kostas Koumis korostaa, ettei maan tulevaisuus voi enää perustua pelkästään aurinko- ja rantalomiin. Sen sijaan Kypros investoi voimakkaasti urheilu-, hyvinvointi-, gastronomia- ja luontomatkailuun.

Uusia lentoyhteyksiä Keski-Aasiasta

Kypros on onnistunut avaamaan uusia lentoyhteyksiä Keski-Aasiasta. Suorat lennot Kazakstanista käynnistyivät tänä vuonna, ja lisäksi maa neuvottelee Intian kanssa tulevista lentoyhteyksistä.

– Kansainväliset lentoyhteydet ovat meille ratkaisevan tärkeitä. Tällä hetkellä suorat lennot Yhdysvalloista ovat haastavia riittämättömän kysynnän vuoksi, mutta näemme valtavan kasvupotentiaalin esimerkiksi Kazakstanissa, Koumis kertoo Travel News Finlandille.

Sekä Almatysta että Astanasta lennetään nykyisin useita viikoittaisia lentoja Kyprokselle. Koumiksen mukaan erityisen kiinnostavan markkinasta tekee nopeasti kasvava keskiluokka.

Pohjoismaat ovat edelleen tärkeä markkina

Vaikka Pohjoismaiden osuus Kyproksen matkailusta on pienempi kuin vuosikymmeniä sitten, alue on edelleen strategisesti tärkeä.

Koumiksen mukaan erityisesti Ruotsi, Norja ja Suomi toivat aiemmin huomattavasti enemmän talvimatkailijoita, joista monet viettivät saarella useita kuukausia.

– Kilpailu on kiristynyt. Markkinoille on tullut uusia kohteita, jotka tarjoavat joko edullisemman hintatason tai helpomman saavutettavuuden. Silti uskomme vahvasti Pohjoismaiden markkinaan ja haluamme kasvattaa matkailijamääriä.

Kypros näkee erityisesti syksyn ja talven suurena mahdollisuutena, sillä sää on tuolloin edelleen poikkeuksellisen miellyttävä.

Iran–Israel-konflikti vaikutti matkailuun odotettua vähemmän

Iranin ja Israelin välinen konflikti sekä maaliskuussa 2026 Kyprokselle asti ulottuneet drooni-iskut aiheuttivat aluksi epävarmuutta matkailualalla.

Koumiksen mukaan suurimmat vaikutukset näkyivät Israelin markkinoilla, kun lentoyhteydet keskeytettiin ja uusia varauksia siirrettiin.

Muilla Kyproksen tärkeimmillä Euroopan markkinoilla vaikutukset jäivät kuitenkin selvästi odotettua pienemmiksi.

Alan arvioiden mukaan hotellivaraukset laskivat maaliskuussa noin 40 prosenttia ennusteisiin verrattuna, ja joissakin kohteissa peruutukset kasvoivat konfliktin alettua 25–30 prosenttia.

Israelin matkailu pysähtyi käytännössä kokonaan lentojen keskeytymisen vuoksi.

Sen sijaan Isosta-Britanniasta tai muualta Euroopasta ei nähty laajaa peruutusaaltoa, vaan matkailuyritysten mukaan varaukset säilyivät pääosin vakaina.

Kysyntä alkoi palautua vähitellen kevään ja alkukesän aikana. Hotellit raportoivat varaustilanteen parantuneen viikko viikolta, ja kesäkuuhun mennessä Kyproksen hotellihakujen määrä verkossa oli kasvanut lähes 30 prosenttia verrattuna konfliktin alkuvaiheeseen.

Hotellien mukaan varaukset olivat palautuneet lähes vuoden 2025 tasolle, vaikka alkuvuoden kunnianhimoisimpia kasvutavoitteita jouduttiinkin tarkistamaan.

Toipuminen näkyy myös virallisissa tilastoissa: kesäkuussa 2026 matkailijoita saapui Kyprokselle vain 1,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ennätysvuosi 2025

Vuosi 2025 oli Kyproksen matkailuhistorian paras.

Saarella vieraili yhteensä 4,53 miljoonaa matkailijaa, mikä oli 12,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.

Matkailutulot nousivat noin 3,7 miljardiin euroon.

Suurin lähtömarkkina oli edelleen Iso-Britannia, jonka osuus kaikista matkailijoista oli 31,8 prosenttia.

Seuraavina tulivat:

• Israel (13 %)

• Puola (8,2 %)

• Saksa (6,1 %)

• Kreikka (3,9 %)

• Ruotsi (3,4 %)

Kyproksella on tällä hetkellä lentoyhteydet 42 maahan ja 160 kohteeseen, ja saarelle lentää noin 54 lentoyhtiötä.

Koumiksen mukaan maan seuraava tavoite ei enää ole pelkästään neljän miljoonan matkailijan rajan ylittäminen, vaan matkailutulojen kasvattaminen sekä ympärivuotisen matkailun vahvistaminen.

Kypros hakee kasvua Pohjoismaista

Vaikka Pohjoismaat eivät enää kuulu Kyproksen suurimpiin lähtömarkkinoihin, niillä on edelleen tärkeä rooli maan matkailustrategiassa.

Vuonna 2025 Kyproksella vieraili 41 261 suomalaista, mikä vastasi 0,9 prosenttia kaikista kansainvälisistä saapumisista. Määrä oli noin kahdeksan prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Pidemmällä aikavälillä lasku on kuitenkin ollut huomattavasti suurempi – 1990-luvun alussa Kypros vastaanotti parhaimmillaan lähes 120 000 suomalaista matkailijaa vuodessa.

Matkailusta vastaavan apulaisministerin Kostas Koumiksen mukaan tavoitteena on kasvattaa erityisesti pohjoismaista talvimatkailua parantamalla lentoyhteyksiä sekä tuomalla esiin Kyproksen ympärivuotisia vahvuuksia, kuten hyvinvointi-, urheilu- ja gastronomiatarjontaa sekä aitoja paikallisia elämyksiä.

Suomessa Kypros mielletään edelleen pitkälti kesäkohteeksi, vaikka saaren leuto talvi tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon esimerkiksi Kanariansaarille syksyn, talven ja alkukevään aikana.

Syksystä on tullut uusi huippusesonki

Yksi viime vuosien merkittävimmistä muutoksista on ollut syys- ja lokakuun kasvava suosio.

Matkailuministeriön mukaan juuri näinä kuukausina saapuvat nykyisin myös eniten rahaa käyttävät matkailijat, samalla kun lämpötila on edelleen miellyttävän kesäinen.

– Viime vuosina lämpötila on ollut jopa marraskuussa noin 30 astetta. Se on merkittävä kilpailuetu erityisesti Pohjois-Euroopan markkinoilla, Koumis sanoo.

Kyproksen matkailuala uskoo, että saari pystyy houkuttelemaan yhä enemmän matkailijoita ajankohtana, jolloin monet Kreikan kohteet ovat jo siirtyneet hiljaisempaan sesonkiin.

Talvimatkailuun panostetaan voimakkaasti

Kyproksen pitkän aikavälin tavoitteena on kehittyä aidosti ympärivuotiseksi matkailukohteeksi.

Tämän saavuttamiseksi maa on investoinut voimakkaasti urheilumatkailuun ja hyvinvointipalveluihin. Viime vuosina Kyproksella on järjestetty useita kansainvälisesti tunnettuja maratontapahtumia, ja saari houkuttelee yhä enemmän urheilujoukkueita talven harjoitusleireille.

Ruotsin ja Viron jalkapallomaajoukkueet ovat harjoitelleet Kyproksella, ja myös pyöräilyseurat hyödyntävät saaren olosuhteita talvikaudella.

Hallitus on lisäksi tukenut hyvinvointimatkailuun liittyviä investointeja jopa miljoonan euron tukiohjelmilla.

– Päätimme kolme vuotta sitten panostaa hyvinvointimatkailuun. Aluksi kaikki eivät tunnistaneet sen potentiaalia, mutta nyt kiinnostus on kasvanut merkittävästi, Koumis kertoo.

Vuoristokyliin investoitu 20 miljoonaa euroa

Kypros haluaa monipuolistaa matkailua myös rannikkokeskusten ulkopuolelle.

Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella maa on investoinut noin 20 miljoonaa euroa vuoristoalueiden ja pienten kylien kehittämiseen.

Tavoitteena on tarjota matkailijoille entistä aidompia elämyksiä ja samalla vahvistaa paikallisyhteisöjä.

– Kestävän matkailun näkökulmasta aitous on yksi tärkeimmistä kilpailueduistamme. Haluamme tuoda esiin Kyproksen kylät, kulttuurin ja paikallisen elämäntavan, Koumis sanoo.

Vastuullisuus matkailustrategian ytimessä

Vastuullisuus oli yksi haastattelun keskeisistä teemoista.

Kypros toteuttaa aktiivisesti EU:n Tourism Agenda 2030 -ohjelman tavoitteita, joissa painopisteinä ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio, osaamisen kehittäminen, kriisinkestävyys ja hyvä hallinto.

Yksi maan suurimmista haasteista on veden riittävyys.

Koumiksen mukaan hotellit ovat investoineet merkittävästi veden kierrätykseen, vettä säästäviin teknologioihin sekä jätehuollon kehittämiseen. Hallitus tukee lisäksi rannikkohotellien meriveden suolanpoistolaitoksia.

– Veden niukkuus on meille todellinen haaste. Siksi tarjoamme taloudellista tukea hotelleille, jotka investoivat suolanpoistojärjestelmiin.

Myös ravintoloita kannustetaan ympäristöinvestointeihin. Esimerkiksi kompostointijärjestelmien ja muiden kestävän kehityksen ratkaisujen kustannuksista voidaan korvata jopa 50 prosenttia.

Gastronomia nähdään seuraavana suurena mahdollisuutena

Kysyttäessä tulevaisuuden matkailutrendeistä Koumis vastaa epäröimättä: gastronomia.

Kyproksen mielestä maan ruokakulttuuri on edelleen alihyödynnetty kilpailuetu.

– Meillä on erinomaista ruokaa, mutta emme ole vielä onnistuneet rakentamaan siitä kansainvälisesti tunnettua gastronomiabrändiä.

Matkailuministeriö aikoo lisätä panostuksia ruokamatkailuun kutsumalla Kyprokselle kansainvälisesti tunnettuja huippukokkeja ja ruokavaikuttajia sekä kehittämällä uusia kyproslaisia ruokakonsepteja.

Yhtenä tulevaisuuden painopisteenä nähdään myös farm-to-table -elämykset, joissa paikallisesti tuotettu ruoka ja lähituottajat ovat keskeisessä roolissa.

Matkailu muodostaa lähes viidenneksen Kyproksen taloudesta

Matkailulla on poikkeuksellisen suuri merkitys Kyproksen kansantaloudelle.

Koumiksen mukaan ala tuottaa noin 14 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Turkin vuoden 1974 hyökkäyksen seurauksena Kypros menetti tärkeimmät matkailukeskuksensa Famagustan ja Kyrenian alueilla. Tämän jälkeen matkailuelinkeino jouduttiin rakentamaan uudelleen muun muassa Ayia Napaan ja Pafokselle.

Nyt maa tavoittelee jälleen uutta kasvuvaihetta.

Tavoitteena on kasvattaa ympärivuotista matkailua, houkutella vierailijoita uusilta markkinoilta, kuten Keski-Aasiasta ja Intiasta, sekä vahvistaa Kyproksen asemaa korkeatasoisena Välimeren matkailukohteena.

Kyproksen viesti kansainväliselle matkailualalle on selkeä: saari haluaa tulla tunnetuksi paljon muustakin kuin auringosta ja rannoista. Tulevaisuuden kasvun kulmakivinä nähdään urheilu, hyvinvointi, gastronomia, aidot kyläelämykset sekä ympärivuotinen saavutettavuus.

Faktat

• Kansainväliset matkailijat (2025): 4,53 miljoonaa

• Vuosikasvu: +12,2 %

• Matkailutulot: noin 3,7 miljardia euroa

• Lentoyhteyksiä: 42 maahan

• Kyprokselle lentäviä lentoyhtiöitä: noin 54

• Suurin lähtömarkkina: Iso-Britannia (31,8 %)

• Israel: 13 %

• Puola: 8,2 %

• Saksa: 6,1 %

• Ruotsi: 3,4 %

• Suomi: 0,9 %