Ihmiset kävelevät suojatien yli aurinkoisella kadulla korkeiden rakennusten ja ulkoterassien keskellä.
Helsingin ja Tallinnan välille selvitetään uudenlaista sähköistä lentoyhteyttä, joka ei välttämättä tarvitsisi perinteisiä lentoasemia.

Helsingin ja Tallinnan välille kaavaillaan sähkölentoa

Selvitys tutkii, voisiko lyhyeltä noin 50 metrin alueelta operoiva sähkölentokone nopeuttaa Suomenlahden ylittäviä matkoja.

Julkaistu

Helsingin ja Tallinnan välille selvitetään uudenlaista sähköistä lentoyhteyttä, joka ei välttämättä tarvitsisi perinteisiä lentoasemia.

Helsingin kaupunki, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja yhdysvaltalainen ilmailuyhtiö Electra ovat allekirjoittaneet yhteistyötä koskevan aiesopimuksen.

Tavoitteena on selvittää, voisiko Electran kehittämällä EL9 Ultra Short -lentokoneella tarjota nykyistä nopeampia ja suorempia yhteyksiä Helsingin ja Tallinnan välillä.

Kyse ei ole vielä päätetystä lentoreitistä. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

Nousuun ja laskuun noin 50 metriä

Hankkeen kiinnostavin osa on lentokoneen vaatima infrastruktuuri.

Electran mukaan EL9 Ultra Short tarvitsee nousuun ja laskuun vain noin 50 metrin alueen. Tämä voisi mahdollistaa lentoliikenteen paikoista, joihin tavanomaisen lentoaseman tai pitkän kiitotien rakentaminen ei olisi mahdollista.

Käytännössä tavoitteena olisi lyhentää matkustajan koko matka-aikaa tuomalla lähtö- ja saapumispaikat lähemmäksi kaupunkeja.

Helsingin ja Tallinnan välinen etäisyys on linnuntietä vain noin 80 kilometriä, mutta kaupunkien välinen matka voi lentoasema- tai satamasiirtymineen kestää useita tunteja.

– Mikäli uuden sukupolven sähköiset ilmailuratkaisut mahdollistavat nykyistä nopeammat ja suoremmat yhteydet osana muuta liikennejärjestelmää, ne voivat tuoda merkittäviä hyötyjä asukkaille, yrityksille ja matkailijoille niin Suomessa kuin Virossa, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski sanoo.

Myös matkustajakysyntä ja kannattavuus selvitetään

Teknologian toimivuus on vain yksi osa hanketta.

Selvityksessä tarkastellaan mahdollisia lähtö- ja saapumispaikkoja, matkustajakysyntää, liiketoimintamalleja ja hankkeen taloudellista kannattavuutta.

Lisäksi selvitetään viranomaisvaatimuksia, sääntelyä, tarvittavaa infrastruktuuria sekä julkisen ja yksityisen sektorin mahdollisia yhteistyömalleja.

– Suomenlahden ympäristö on erinomainen esimerkki alueesta, jossa matkustuskysyntä on suurta ja etäisyydet ovat lyhyet, mutta matkustamiseen liittyy edelleen paljon aikaa vieviä vaiheita, Electran kaupallisista ohjelmista vastaava johtaja Diana Siegel sanoo.

Hänen mukaansa selvityksen avulla pyritään ymmärtämään, mitä sähköisen lentoyhteyden toteuttaminen käytännössä vaatisi.

Tavoitteena mahdollinen esittelylento

Hankkeessa selvitetään myös mahdollisuutta toteuttaa Electran lentokoneella esittelylento Suomessa viranomaisten hyväksymien ehtojen mukaisesti.

Haaga-Helian rehtorin Susanna Niinistö-Sivurannan mukaan sähköinen ilmailu voi tulevaisuudessa vaikuttaa erityisesti alueelliseen saavutettavuuteen.

– Ilmailu on siirtymässä uuteen kehitysvaiheeseen, ja sähköinen ilmailu voi muuttaa käsitystämme etäisyyksistä ja yhteyksistä. Uuden teknologian ansiosta voimme luoda aivan uudenlaisia yhteyksiä kaupunkien ja alueiden välille, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä

Haaga-Heliassa selvitys tehdään osana Smart Urban eFly -hanketta.

Työn on tarkoitus valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Tulosten perusteella voidaan laatia etenemissuunnitelma ja arvioida, löytyykö Helsingin ja Tallinnan väliselle sähköiselle lentoliikenteelle teknisesti ja kaupallisesti toteuttamiskelpoinen toimintamalli.

Tässä vaiheessa osapuolet eivät ole ilmoittaneet mahdollista liikenteen aloitusajankohtaa, lähtö- tai saapumispaikkoja tai lippujen hintatasoa.

Hankkeessa ei siis vielä päätetä uuden lentoreitin avaamisesta, vaan selvitetään, voisiko erittäin lyhyen nousu- ja laskumatkan sähköinen lentokone muodostaa tulevaisuudessa uuden vaihtoehdon Suomenlahden ylittävään liikenteeseen.

Lähde: Haaga-Helia

Powered by Labrador CMS