Flygplan på marken vid solnedgång genom glasvägg på flygplats.
Persianlahden lentoliikenne on osoittanut vahvaa palautumiskykyä kuusi kuukautta Yhdysvaltojen ja Iranin välisen sodan alkamisen jälkeen.

Dubai lähestyy 100 miljoonaa matkustajaa

Persianlahden lentoliikenne elpyy nopeasti sodasta, mutta lentohinnat ja verkostoyhtiöiden kapasiteetti ovat yhä paineessa.

Julkaistu

Persianlahden lentoliikenne on osoittanut vahvaa palautumiskykyä kuusi kuukautta Yhdysvaltojen ja Iranin välisen sodan alkamisen jälkeen.

Dubai, Abu Dhabi ja Doha ovat palauttaneet lentoyhteyksiään odotettua nopeammin, ja matkustajien luottamus on asiantuntijoiden mukaan suurelta osin palannut. Gulf Newsin haastattelemien ilmailualan asiantuntijoiden mukaan kriisin vaikutukset näkyvät kuitenkin edelleen lentoyhtiöiden kapasiteetissa, hinnoissa, hotelleissa ja vakuutuskustannuksissa.

Dubai voi päästä vuonna 2026 lähelle 100 miljoonaa matkustajaa, mikäli alueella ei tapahdu uusia suuria häiriöitä ja kansainvälisen matkailun elpyminen jatkuu loppuvuoden ajan. Tämä veisi lentoaseman lähelle ennen sotaa ennakoitua kehitysuraa.

Vaihtomatkustajat palasivat Dubaihin

Sodan alkuvaiheessa erityisen voimakkaasti kärsi Persianlahden lentoasemille elintärkeä vaihtomatkustus.

Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti. Kesän vilkkaimpana matkustuskautena vaihtomatkustajien osuus oli jälleen noin puolet Dubain liikenteestä.

Myös Abu Dhabi ja Doha ovat palauttaneet verkostojaan nopeasti. Roland Bergerin ilmailujohtaja Usman Tahirin mukaan lentomäärät lähestyvät jo sotaa edeltänyttä tasoa tärkeimmillä kansainvälisillä reiteillä.

Kaikki lentoyhtiöt eivät kuitenkaan ole toipuneet yhtä nopeasti.

Air Arabian ja flydubain kaltaiset halpalentoyhtiöt ovat palauttaneet kapasiteettinsa noin 90 prosenttiin vuoden 2025 tasosta. Niiden etuna on vahva alueellinen ja point-to-point-liikenne, jonka kysyntä on palautunut nopeasti.

Verkostoyhtiöiltä puuttuu edelleen jopa neljännes kapasiteetista

Täyden palvelun verkostolentoyhtiöiden tilanne on vaikeampi.

Niiden kapasiteetti on edelleen noin 20–25 prosenttia vuoden 2025 tasoa alempana, eikä täyttä kapasiteettia odoteta palautettavan tämän vuoden aikana.

Tällä on erityisen suuri merkitys Arabiemiirikunnille, koska Emirates on kooltaan suurempi kuin maan kolme muuta suurta lentoyhtiötä yhteensä. Emiratesin verkostoon kohdistuvat muutokset näkyvät siksi nopeasti koko maan kansainvälisessä lentoliikenteessä.

Sodan vaikutukset näkyivät voimakkaasti jo kesän lentotarjonnassa. Kesäkuussa Emirates leikkasi lentosuunnitelmaansa jopa 16 prosenttia, mikä merkitsi arviolta 480 000–500 000 istumapaikan poistumista markkinoilta. Myös monet muut kansainväliset lentoyhtiöt vähensivät kapasiteettiaan korkeiden polttoainekustannusten ja ilmatilarajoitusten vuoksi.

Lentohinnat nousivat jopa 45 prosenttia

Kapasiteetin väheneminen näkyi suoraan matkustajien maksamissa hinnoissa.

Sodan ensimmäisten kuukausien aikana lentohinnat nousivat asiantuntija-arvion mukaan 35–45 prosenttia.

Hinnat ovat sittemmin alkaneet normalisoitua, mutta ne ovat edelleen sotaa edeltävää tasoa korkeammalla.

Tilanteen nopeaa normalisoitumista ei myöskään kannata odottaa. Tuoreen Tourise- ja Oxford Economics -selvityksen mallinnuksen mukaan maailmanlaajuiset lentohinnat voivat vuonna 2026 olla vielä 5–10 prosenttia korkeammat kuin ennen sotaa tehdyissä ennusteissa, vaikka geopoliittinen tilanne kehittyisi suotuisasti.

Taustalla ovat muun muassa korkeammat polttoainekustannukset, pidemmät lentoreitit ja pienentynyt kapasiteetti.

Dubai-hotellit kärsivät

Lentoliikenteen häiriöt ovat heijastuneet myös matkailualan muihin osiin.

Dubain hotellien keskimääräinen käyttöaste oli vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla vain 56 prosenttia, mikä Gulf Newsin mukaan merkitsee noin 30 prosentin pudotusta edellisvuodesta.

Samalla hotellien keskimääräiset huonehinnat ovat laskeneet.

Saudi-Arabia on selviytynyt tilanteesta paremmin, koska sen matkailumarkkina tukeutuu huomattavasti enemmän kotimaiseen kysyntään.

Lentoasemainvestointeja ei pysäytetä

Sota ei ole kuitenkaan muuttanut Persianlahden pitkän aikavälin ilmailustrategiaa.

Suuria lentoasemainvestointeja jatketaan niin Dubaissa, Riadissa ja Jeddassa kuin useilla alueellisilla lentoasemilla. Alan asiantuntijoiden mukaan kriisi on pikemminkin vahvistanut käsitystä siitä, että alueen lentoliikenne pystyy selviytymään suuristakin geopoliittisista häiriöistä.

Myös sijoittajien luottamuksen arvioidaan säilyneen.

Sota on kuitenkin muuttanut sitä, miten lentoyhtiöt tarkastelevat riskejä. Tehokkuuden rinnalle on noussut kyky muuttaa reittejä, kapasiteettia ja operaatioita nopeasti kriisitilanteessa.

Talvi näyttää, onko matkustajien luottamus todella palannut

Seuraava ratkaiseva testi tulee talvikaudella 2026/2027.

Kesän liikennemäärät kertovat palautumisen olevan käynnissä, mutta vasta talven varauskehitys osoittaa, onko kysyntä todella palannut pysyvästi.

Persianlahden lentoyhtiöillä on tässä yksi merkittävä etu. Maailman lentokonetehtaiden tilauskannassa on yli 17 000 lentokonetta, joten kilpailevien yhtiöiden mahdollisuudet lisätä nopeasti omaa kapasiteettiaan Persianlahden yhtiöiden mahdollisesti jättämille markkinoille ovat rajalliset.

Samaan aikaan näkymät vuodelle 2026 ovat edelleen poikkeuksellisen vaikeat. Gulf Newsin siteeraaman ennusteen mukaan Lähi-idän lentoyhtiöiden yhteenlaskettu tulos voi kääntyä vuoden 2025 noin 6,1 miljardin euron voitosta vuonna 2026 noin 3,7 miljardin euron tappioksi.

Powered by Labrador CMS