Shanghai palasi Arlandaan – kilpailu kiristyy

Tukholman Arlandan yhteydet Aasiaan ovat saaneet merkittävän vahvistuksen tänä kesänä. China Eastern Airlines aloitti 22. kesäkuuta suorat lennot Tukholman ja Shanghain välillä.

Shanghai Pudongiin lennetään kolme kertaa viikossa maanantaisin, torstaisin ja lauantaisin. Reitti tarjoaa Ruotsista suoran yhteyden paitsi Shanghaihin myös China Easternin laajaan jatkoyhteysverkostoon Kiinassa ja muualla Aasiassa.

Kyse ei kuitenkaan ole China Easternin ensimmäisestä yrityksestä Tukholmassa, vaan paluusta markkinoille. Yhteys palauttaa Arlandalle tärkeän suoran Kiina-reitin vuosien tauon jälkeen.

Shanghai on Arlandalle enemmän kuin yksittäinen uusi kaukokohde. Kiina on Ruotsille merkittävä aasialainen kauppamarkkina, ja Shanghain alueella toimii lukuisia ruotsalaisia yrityksiä. Reitillä on siksi potentiaalia sekä liike- ja vapaa-ajan matkustuksessa että lentorahdissa.

Samalla reitti kertoo kiinnostavasta muutoksesta Ruotsin kaukoliikenteessä: kun SAS rakentaa Kööpenhaminasta yhä selvemmin omaa globaalia solmukohtaansa, Arlanda joutuu hakemaan uusia kaukoyhteyksiä muiden lentoyhtiöiden kautta.

SAS:n painopiste siirtyy Kööpenhaminaan

SAS:n strategia näkyy erityisen selvästi Aasian-liikenteessä.

Kesällä 2026 SAS on lisännyt Kööpenhaminasta lentoja muun muassa Tokioon ja Souliin. Soulin reitti avattiin syyskuussa 2025, ja jo kesäksi 2026 sen kapasiteettia päätettiin kasvattaa jopa kuuteen viikoittaiseen lentoon.

Talvikaudella 2026/2027 SAS vie Kööpenhaminan kaukoliikennestrategiaa vielä pidemmälle avaamalla uudet reitit Dubaihin, Phuketiin ja Krabille. Lentoyhtiö sanoo itse uusien yhteyksien vahvistavan Kööpenhaminan asemaa Skandinavian ja Pohjois-Euroopan globaalina solmukohtana.

Tämä tekee Arlandan tilanteesta kaksijakoisen.

Ruotsin suurimmalla lentoasemalla on suuri paikallinen matkustajapohja, mutta SAS:n kasvava Kööpenhamina-painotus tarkoittaa, että yhä suurempi osa skandinaavisesta vaihtoliikenteestä pyritään ohjaamaan Tanskan kautta.

Arlandalle suorat kaukoreitit ovat siksi entistä riippuvaisempia ulkomaisista lentoyhtiöistä, jotka näkevät Tukholman riittävän vahvana lähtö- ja kohdemarkkinana ilman SAS:n syöttöliikennettä.

China Eastern on tästä hyvä esimerkki.

Shanghai antaa Arlandalle oman portin Aasiaan

China Easternin merkitys ei rajoitu kolmeen viikoittaiseen lentoon.

Shanghai Pudong on yksi Aasian suurista lentoliikenteen solmukohdista, ja China Easternin kautta Tukholmasta avautuu jatkoyhteyksiä eri puolille Kiinaa ja Aasian-Tyynenmeren aluetta. Swedavia nosti juuri tämän esiin jo ilmoittaessaan lentoyhtiön paluusta.

Arlandan tämänhetkisessä kohdetarjonnassa Shanghai näkyy suorana China Easternin kohteena.

Tällaiset yhteydet ovat Arlandalle strategisesti arvokkaita. Ne vähentävät Ruotsin riippuvuutta Kööpenhaminan, Helsingin, Frankfurtin, Amsterdamin ja muiden eurooppalaisten vaihtokenttien kautta kulkevista Aasian-yhteyksistä.

Samalla ne tekevät Tukholmasta houkuttelevamman myös Aasiasta saapuville matkailijoille.

Kööpenhamina rakentaa hubia – Arlanda tarvitsee suoria reittejä

Pohjoismaiden lentoasemien välinen kilpailu onkin muuttumassa.

Kööpenhaminan vahvuus perustuu yhä selvemmin SAS:n ympärille rakennettavaan vaihtoliikenteeseen. SAS:n uusien Aasian- ja Lähi-idän-reittien aikataulut on suunniteltu tuomaan matkustajia Kööpenhaminaan eri puolilta Skandinaviaa ja Eurooppaa ja kuljettamaan heidät sieltä kaukoreiteille. SAS kuvaa itse Kööpenhaminaa kaukoliikenteensä globaaliksi hubiksi.

Arlandan lähtökohta on toinen.

Sen on entistä tärkeämpää vakuuttaa kansainväliset lentoyhtiöt siitä, että Tukholman ja Ruotsin oma kysyntä riittää kannattamaan suoria kaukoreittejä.

Tässä mielessä China Easternin paluu on Arlandalle huomattavasti suurempi uutinen kuin kolme viikoittaista lentoa antaisi ymmärtää.

Se osoittaa, että Tukholma voi edelleen houkutella suuren aasialaisen verkostolentoyhtiön suoralle kaukoreitille tilanteessa, jossa SAS:n oman verkoston painopiste siirtyy etelään.

Kysymys kuuluu, kuka tulee seuraavaksi

Arlandan kannalta seuraava ratkaiseva kysymys onkin, saadaanko Shanghai-yhteyden rinnalle lisää ympärivuotisia kaukoreittejä.

China Easternin onnistuminen voi toimia tärkeänä mittarina muille aasialaisille lentoyhtiöille. Jos sekä Ruotsista lähtevä kysyntä että Aasiasta saapuva matkailu riittävät ylläpitämään reittiä, se vahvistaa Swedavian argumenttia siitä, että Tukholmassa on edelleen tilaa uusille suorille mannertenvälisille yhteyksille.

Kilpailu Kööpenhaminan kanssa ei kuitenkaan ole tasaväkistä samalla tavalla kuin aikana, jolloin SAS jakoi kapasiteettiaan enemmän Skandinavian kolmen pääkaupungin välillä.

Kööpenhamina rakentaa nyt järjestelmällisesti hubia.

Arlandan on rakennettava jotain muuta: riittävän vahva suorien kaukoreittien verkosto, jotta Ruotsin suurimman markkinan matkustajien ei aina tarvitse aloittaa Aasian-matkaansa lentämällä ensin etelään.

China Easternin Shanghai-reitti on yksi askel siihen suuntaan.