Tutkimus: Kansainväliset matkailijat kiinnostuneita Suomen vesistöistä, tiedon puute jarruttaa matkapäätöksiä

Suomen järvet, saaristo ja puhdas luonto kiinnostavat kansainvälisiä matkailijoita, mutta kiinnostus ei vielä riitä muuttumaan matkavarauksiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin este Suomen vesistömatkailun kasvulle on englanninkielisen tiedon ja palveluiden heikko saatavuus.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoiman Boating Finland -hankkeen tutkimuksessa peräti 80 prosenttia vastaajista piti Suomea vähintään melko kiinnostavana vesistömatkailukohteena. Suomen vetovoimatekijöiksi nousivat erityisesti puhdas luonto, järvimaisemat, saaristo sekä rauhallisuus. Myös suomalainen mökki- ja saunakulttuuri kiinnostavat ulkomaisia matkailijoita.

Tutkimus toteutettiin tammikuussa maailman suurimmilla veneilyalan messuilla, Boot Düsseldorf 2026:ssa Saksassa. Kyselyyn vastasi 215 vesistömatkailusta kiinnostunutta keskieurooppalaista kävijää.

Kesämatkailu jää jälkeen muista Pohjoismaista

Vaikka Suomi herättää kiinnostusta, maa ei ole onnistunut hyödyntämään potentiaaliaan kesämatkailussa samalla tavalla kuin muut Pohjoismaat.

Visit Finlandin tilastojen mukaan kesäisin vain kahdeksan prosenttia Pohjoismaihin saapuvista kansainvälisistä matkailijoista valitsee Suomen matkakohteekseen. Talvikaudella Suomen osuus nousee 29 prosenttiin.

Boating Finland -hankkeen projektipäällikkö Antti Jylhän mukaan suurin yksittäinen syy on tiedon puute.

Englanninkielisiä palveluita kaivataan lisää

Tutkimuksen mukaan erityisesti Keski-Euroopasta tulevat vesistömatkailijat kaipaavat nykyistä enemmän käytännön tietoa Suomen veneilymahdollisuuksista.

Tietoa etsitään muun muassa vesistöreiteistä, satamapalveluista, venevuokrauksesta sekä veneilyyn ja kalastukseen liittyvistä luvista. Ongelmana on, että monet palvelut ovat saatavilla vain suomeksi tai niiden löytäminen on hankalaa.

– Kiinnostusta on osattu jo herättää, mutta pelkkä kiinnostus ei konkretisoidu matkustuspäätökseen tiedonpuutteen tuoman epävarmuuden vuoksi. Erityisesti englanninkielisen tiedon saatavuuden kehittäminen on kriittinen tekijä, jos Suomi haluaa nousta kansainvälisesti tunnetuksi vesistömatkailukohteeksi, Jylhä toteaa.

Yli 1,5 miljoonan euron kehityshanke

Suomen veneteollisuuden ja vesistömatkailun kansainvälistä kilpailukykyä kehittävä Boating Finland -hanke käynnistyi toukokuussa 2025 ja jatkuu elokuuhun 2028 saakka.

Hanketta rahoittaa Business Finland yli 1,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi veneily- ja matkailualan yritykset osallistuvat hankkeen rahoitukseen lähes 200 000 eurolla.

Tutkimuksen perusteella Suomen vesistömatkailulla on vahva kansainvälinen vetovoima, mutta alan toimijoiden on helpotettava tiedon saatavuutta ja palveluiden löydettävyyttä, jotta kiinnostus muuttuu kasvaviksi matkailijamääriksi.