SAS-johtaja tyrmää Bromman tulevaisuuden

Uuden vuoden jälkeen Anko van der Werffistä tulee Air Canadan konsernijohtaja, ja hän teki keskiviikkona yhden viimeisistä julkisista esiintymisistään Ruotsissa Travel Newsin suositussa ilmailuseminaarissa. Rento ja innostunut SAS-johtaja puhui avoimesti Ruotsin kotimaan lentoliikenteen kriisistä:

- Ruotsi kuuluu pandemian jälkeisen kysynnän kasvun osalta Euroopan kolmen heikoimman maan joukkoon, hän totesi.

- Syinä ovat ennen kaikkea lentämisen kieltävät matkustussäännöt, etätyö digitaalisine kokouksineen sekä ympäristökeskustelu. Ruotsissa vaikutus on voimakkaampi kuin muissa maissa.

Katso video ja Anko van der Werffin haastattelu täältä>> 

Anko van der Werff totesi, että asiakkaat lentävät ulkomaille kohonneista lipunhinnoista huolimatta, mutta jättävät kotimaanlennot väliin:

- Ulkoisia tekijöitä on aina helpompi syyttää kuin matkustussääntöjä, mutta älkää syyttäkö kriisistä SAS:ia tai Kööpenhaminaa. Kööpenhaminaan liittyy eräänlainen Tukholma-psykoosi, koska Etelä-Ruotsin ihmiset valitsevat Kastrupin.

SAS-johtaja arvioi, että kotimaanlentojen kysynnän romahdus on saavuttanut pohjansa, ja vetosi sekä yrityksiin että vastuuministeri Andreas Carlssoniin:

- Jos haluatte säilyttää kotimaan lentoliikenteen osana infrastruktuuria, käyttäkää sitä. Olen kuitenkin nähnyt monia suuria yrityksiä, joiden linjaukset syrjivät lentämistä.

Päästökysymyksessä Anko van der Werff esitti ”realistisen arvion”:

- Näen kolme vaihetta. Vedystä voi tulla vaihtoehto vuonna 2040. Siihen asti saatamme saada sähkölentokoneita lyhyille reiteille 6–8, ehkä jopa 20 matkustajalle. Mutta Atlantin yli, ei minun elinaikanani.  SAF:ia kyllä, mutta se on liian kallista ja sen saatavuus on liian heikko. SAF:iin panostaminen ilman valtion tukea on liian suuri riski.

Ja Bromman tulevaisuutta koskevassa kysymyksessä SAS:n johtaja oli täysin selkeä:

- Bromman toiminnan jatkaminen on rahan haaskausta. Se maksaa noin miljardi muutamien matkustajien mukavuuden vuoksi. Enimmäkseen rikkaat skånelaiset lentävät Brommaan.

- Kahden lentoaseman ylläpitäminen hajauttaa kysyntää. Toki Lontoossa, New Yorkissa, Tokiossa tai Shanghaissa on kaksi lentoasemaa. Mutta ei ole mitään syytä, miksi meidän pitäisi maksaa Brommasta.

Moderaattori Jan Wifstrand kysyi häneltä sitten, kuinka ruotsalainen SAS oikeastaan on ilman ruotsalaista omistusta:

- Valtio myi osakkeensa, Anko van der Werff totesi lyhyesti. Mutta silloinhan voisi sanoa, että Ikea on hollantilainen. Ei, unohtakaa omistus, me olemme täällä ja haluamme kasvaa täällä.