Matkailijavero kaatui hallituksen erimielisyyksiin

Suomeen suunnitellun matkailijaveron valmistelu on pysähtynyt hallituspuolueiden erimielisyyksiin. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmoitti tiistaina 20. lokakuuta, ettei matkailijaveroa koskeva lakiesitys etene eduskuntaan tällä hallituskaudella.

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto arvostelee valtiovarainministeriössä valmisteltua veromallia, joka hänen mukaansa poikkesi olennaisesti alkuperäisestä tavoitteesta.

Autton mukaan tarkoituksena oli mahdollistaa matkailukunnille pieni, muutaman euron suuruinen maksu majoitusvuorokaudelta. Maksun avulla kunnat olisivat voineet rahoittaa matkailun kasvusta aiheutuvia kustannuksia ja kehittää paikallisia palveluja.

– Kun hallitus sopi matkailijaveron valmistelun aloittamisesta, ajatuksena oli mahdollistaa pieni maksu, jota muuallakin Euroopassa kerätään. Lopputulos oli käytännössä päinvastainen. Pöytään tuotu esitys olisi pahimmillaan luonut merkittävän uuden verorasituksen majoitusliikkeille, Autto sanoo.

Valmistelussa esitettiin 2–5 prosentin veroa

Valtiovarainministeriön kesällä lausuntokierrokselle lähettämässä lakiluonnoksessa ehdotettiin kunnille vapaaehtoista matkailijaveroa.

Kunnat olisivat voineet päättää veron käyttöönotosta ja määrätä sen suuruudeksi 2–5 prosenttia majoituksen arvonlisäverottomasta hinnasta.

Vero olisi koskenut lähtökohtaisesti kaikkea tilapäistä maksullista majoittamista majoitusmuodosta ja toiminnan laajuudesta riippumatta.

Majoittaja olisi vastannut veron laskemisesta, ilmoittamisesta ja maksamisesta Verohallinnolle.

Autton mukaan alkuperäinen ajatus oli toteuttaa matkailijamaksu ensin alueellisena kokeiluna, jossa kunnat olisivat itse voineet päättää maksun käyttöönotosta ja suuruudesta.

– Muualla Euroopassa maksu kerätään pääsääntöisesti euromääräisenä ilman raskasta byrokratiaa. Matkailijavero kääntyi valmistelussa päälaelleen. Emme ymmärrettävästi voineet hyväksyä valtiovarainministerin esitystä, Autto sanoo.

Lyhytvuokrauksen verotukseen liittyi huolia

Autto nostaa esiin myös hotellien ja lyhytaikaisen vuokrauksen välisen kilpailuasetelman.

Hänen mukaansa valmisteltu veromalli ei olisi käytännössä kohdellut eri majoitusmuotoja tasapuolisesti.

Autto huomauttaa, ettei esimerkiksi Airbnb-majoittajilla ole Suomessa samanlaista rekisteröintivelvollisuutta kuin perinteisillä majoitusyrityksillä. Hän arvioi tämän voineen vaikeuttaa veron valvontaa ja kohdistaa verorasitusta erityisesti rekisteröityihin yrityksiin.

Lakiluonnoksen mukaan vero olisi kuitenkin koskenut myös lyhytaikaista vuokrausta. Autton esittämä huoli liittyy siten ennen kaikkea veron käytännön valvontaan ja tasapuoliseen toteutumiseen.

Kysymys on merkittävä erityisesti Rovaniemellä, jossa lyhytaikaisen vuokrauksen osuus matkailijoiden yöpymisistä on Autton mukaan yli puolet.

Rovaniemelle arvioitiin miljoonien eurojen verotuloja

Matkailijamaksun valmistelun taustalla olivat erityisesti Lapin matkailukuntien tarpeet.

Matkailun kasvu lisää kuntien kustannuksia muun muassa infrastruktuurin, katujen kunnossapidon ja muiden paikallisten palvelujen osalta.

Autto havainnollistaa alkuperäisen euromääräisen maksun tuottopotentiaalia Rovaniemen matkailijamäärillä.

– Esimerkiksi Rovaniemi olisi saanut puolestatoista miljoonasta yöpymisestä kolmen euron maksulla vuosittain vajaat viisi miljoonaa euroa kaupungin viihtyvyyden parantamiseen ja matkailun tuomien tarpeiden kattamiseen. Sen sijaan valmisteltiin vero, joka olisi rasittanut juuri niitä yrityksiä, jotka maksavat jo merkittävästi veroja ja joiden toivotaan investoivan jatkossakin matkailun kestävään kasvuun, Autto sanoo.

Kolmen euron maksu 1,5 miljoonasta yöpymisestä tuottaisi laskennallisesti 4,5 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli maksu perittäisiin kaikista kyseisistä yöpymisistä.

Matkailualalla erilaisia näkemyksiä veron tarpeellisuudesta

Matkailijavero on herättänyt erimielisyyksiä myös matkailualan toimijoiden keskuudessa.

Osa matkailukunnista on pitänyt veroa mahdollisuutena kattaa kasvavasta matkailusta aiheutuvia kustannuksia.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa sekä Elinkeinoelämän keskusliitto ovat puolestaan vastustaneet veron käyttöönottoa. Järjestöt ovat varoittaneet lisäkustannuksista, hallinnollisesta taakasta ja vaikutuksista majoitusyritysten kilpailukykyyn.

Valtiovarainministeriön lakiluonnoksessa arvioitiin, että matkailijaveron vaikutukset matkailijamääriin jäisivät todennäköisesti suhteellisen pieniksi. Samalla todettiin, että vero lisäisi majoituspalvelujen tarjoajien hallinnollista työtä ja voisi vaikuttaa yritysten väliseen kilpailuun.