Lentäen olisit jo perillä

Maailman haasteet eivät voi olla Suomen tai Pohjoismaiden vahvuus, mutta meidän tulee ymmärtää trendit ja investoida tulevaan. Lentomatkustajat ovat jatkossakin kannattavin segmentti ja juuri sitä Suomi tarvitsee.

Suomessa arvioidaan parhaillaan lentoasemaverkoston kokoa ja tulevaisuutta. Toimiva infrastruktuuri takaa sen, että Suomi ja alueet pysyvät saavutettavina, elinvoimaisina ja houkuttelevina kohteina tulevaisuudessa ja että tulevaisuuteen investoidaan. Se miten varmistamme merkittävän ja kestävän kasvun on meidän kaikkien vastuulla. 

Minulle on aina ollut mysteeri, miksi hallituksesta riippumatta, matkailua ei mielletä teollisuudeksi tai selkeästi osaksi vientiteollisuutta ja vientituloja. Toimiala työllistää ihmisiä koulutukseen, ikään taustaan ja sukupuoleen katsomatta tasapuolisesti.  Indikaatio että 150 huoneen hotelli luo noin 100 henkilötyövuotta on minusta käytännönläheinen ja selkeä.  

Lentoliikenne Suomen ja Pohjoismaiden elämänlankana

Lentoliikenteen merkitystä Suomen taloudelle ja matkailulle ei voi liioitella. Kauppakamarien teettämien tutkimusten mukaan lentoliikenneriippuvainen liikevaihto ja vienti nousevat Suomessa kymmeniin miljardeihin euroihin. Julkisen infrastruktuurin, kuten kattavan lentoasemaverkoston, tehtävä on mahdollistaa taloudellinen toimeliaisuus ja ihmisten suora liikkuminen. 

Erityisesti Pohjois-Suomen ja Lapin matkailu on suoraan kytköksissä lentoliikenteeseen. Rovaniemi ylittää miljoonan vuosittaisen matkustajan rajan, mikä osoittaa alueen vetovoiman kansainvälisten vapaa-ajan matkustajien silmissä. Matkustajamäärät Finavian operoimilla kentillä on kasvussa. Suorien reittilentojen ja tilauslentojen kehittäminen lisää saavutettavuutta. Potentiaalia edustaa ehdottomasti Lakeland ja Itä-Suomi laajasti ja rannikko, jossa Turku veturina. Oulun saavutettavuus näyttää paranevan ja majoituskapasiteetin paraneminen indikoi tarvetta lisää kapasiteettiin.

Olen multimodaalisuuden puolesta puhuja ja raide- ja maaliikenne täydentää kohteessa liikkumista – mutta ne eivät korvaa lentomatkustajien tarpeita.  Pohjoismaat pyrkivät olemaan edelläkävijöitä myös lentoliikenteen vihreässä siirtymässä ja suunta on oikea.  Me emme saa syyllistää kaukomarkkinoilta lentäen tulevia asiakkaita. 

Pohjoismainen yhteistyö kestävyyden ja vetovoiman veturina

Yksittäiset Pohjoismaat ovat maailmankartalla pieniä toimijoita, mutta yhdessä ne muodostavat vahvan ja vetovoimaisen brändin. Matkailijat, jotka saapuvat pitkien etäisyyksien päästä – kuten Aasiasta, Lähi-Idästä tai Yhdysvalloista – mieltävät Pohjoismaat usein yhtenäiseksi suuralueeksi. Yhteistyön tiivistäminen auttaa houkuttelemaan matkailijoita viipymään alueella pidempään. 

Yhteistyöllä on suuri rooli myös toimialan suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen osalta, ja miten juuri Pohjoismaat voivat olla edelläkävijä ja samalla hyötyä siitä. Haluan toistaa, että maailman haasteet eivät voi olla oman strategian ydin.  

Kansallisten matkailu organisaatioiden tulee lisätä yhteistyötä, saada lisää resursseja ja investoida markkinointiin selkeästi enemmän. On häkellyttävää, että Islannin ja Norjan julkiset panostukset matkailun markkinointiin vuonna 2025 olivat tuplasti ja Tanskan neljää kertaa suuremmat kuin Suomen € 8M.  Hienoa, jos sinulla asiaan näkemys – ja otan mielelläni vastaan palautetta.

Pekka Mäkinen

Lentoliikenteen ja matkailun asiantuntija

Yrittäjä 

Faktaa: 

Koulutus: ODH Lillehammer, B.Econ, Matkailun strategia ja suunnittelu ja Haaga-Helia Polytechnic eMBA. Lopputyö käsitteli kansainvälisten lentoyhtiöiden markkinointiviestintää kriisi- ja muutostilanteissa.

Työtausta: Pitkä kansainvälinen ura lentoliikenteen ja matkailun parissa. Työskennellyt mm. Icelandairilla, Matkailun Edistämiskeskuksessa (MEK) ja Viking Linella. Airtouch Oy:n ja StopOver LLC:n perustaja.

Nykyisin: BARIFin, Discover America Finlandin ja Airtouchin puheenjohtaja sekä SAM Internationalin Senior Advisor.

Erityistä: Sai vuonna 2019 Islannin presidentiltä Order of the Falcon -kunniamerkin, joka on Islannin valtion korkein kunniamerkki.