Finnairin tulos nousi vahvasti
Kysynnän kasvu ja muuttunut kilpailutilanne siivittivät lentoyhtiön kannattavuutta.
Finnairin tuloskehitys vahvistui heinä–syyskuussa 2026, ja lentoyhtiö paransi kannattavuuttaan selvästi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Yhtiön vertailukelpoinen liiketulos nousi 84 miljoonaan euroon vuoden 2025 kolmannen neljänneksen 50,7 miljoonasta eurosta.
Kasvua kertyi 33,3 miljoonaa euroa eli noin 66 prosenttia.
Myös koko alkuvuoden tulos parani huomattavasti. Tammi–syyskuussa Finnairin vertailukelpoinen liiketulos oli 161,8 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin yhtiö kirjasi 1,5 miljoonan euron vertailukelpoisen liiketappion.
Finnairin sijoittajasuhdejohtaja Sophie Jolly kertoo yhtiön sijoittajasuhdeblogissa, että taloudellinen ja operatiivinen kehitys oli vahvaa sekä kolmannella vuosineljänneksellä että koko alkuvuoden aikana.
Liikevaihto, matkustajamäärät, kannattavuus, operatiivinen kassavirta ja matkustajakäyttöaste kasvoivat vertailukaudesta.
Lähi-idän lentoliikenteen häiriöt tukivat Finnairin tulosta
Finnairin mukaan matkustuskysyntä pysyi vahvana sen keskeisillä markkinoilla ja kasvoi tarjottua kapasiteettia nopeammin.
Yhtiön tulosta tukivat korkeammat yksikkötuotot, rahdin hyvä kehitys, oheismyynti sekä kapasiteetin ja kysynnän suotuisa suhde.
Myös Lähi-idän lentoliikenteen häiriöillä oli vaikutusta Finnairin liiketoimintaan.
Alueen lentoliikenteen rajoitukset ja häiriöt vähensivät markkinoilla tarjolla olevaa kapasiteettia erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.
Tämä lisäsi kysyntää vaihtoehtoisille lentoyhteyksille ja tuki Finnairin matkustajakäyttöasteita sekä yksikkötuottoja.
Euroopan-liikenne kehittyi Finnairin liikennealueista vahvimmin, mutta kasvua nähtiin myös Aasian- ja Pohjois-Amerikan-liikenteessä.
Finnair kertoo säilyttäneensä asemansa suurimpana eurooppalaisena lentoyhtiönä Euroopan ja Japanin välisessä lentoliikenteessä.
Matkustajakäyttöaste nousi kapasiteetin maltillisesta kasvusta huolimatta
Finnairin kapasiteetti kasvoi kolmannella neljänneksellä 1,6 prosenttia tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna.
Tammi–syyskuussa kapasiteetti lisääntyi 2,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kun miehistöineen vuokratut lentokoneet otetaan huomioon, kapasiteetti kuitenkin pieneni kolmannella neljänneksellä 2,9 prosenttia ja koko alkuvuonna 0,5 prosenttia.
Matkustajakäyttöaste parani kolmannella neljänneksellä kaksi prosenttiyksikköä.
Tammi–syyskuussa käyttöaste nousi 3,2 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta.
Kehitys osoittaa, että Finnair onnistui täyttämään lentokoneitaan aiempaa tehokkaammin.
Operatiivinen kassavirta yli kaksinkertaistui
Finnairin kassavirta vahvistui merkittävästi vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana.
Operatiivinen kassavirta nousi 632,8 miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 299,8 miljoonaa euroa.
Kasvua kertyi 333 miljoonaa euroa eli noin 111 prosenttia.
Samalla Finnair vahvisti tasettaan ja pienensi nettovelkaansa.
Investointien kassavirta oli tammi–syyskuussa 624,8 miljoonaa euroa negatiivinen. Taustalla olivat pääasiassa rahoitusvaroihin liittyvät erät sekä lentokalustoinvestoinnit.
Rahoituksen kassavirta oli puolestaan 154,1 miljoonaa euroa negatiivinen.
Siihen vaikuttivat velkojen takaisinmaksut, vuokravastuiden maksut sekä yhtiön ensimmäinen pääomanpalautuserä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
-
Finnair avaa suoran yhteyden Australiaan
Melbourne nousee Finnairin ensimmäiseksi Australian-kohteeksi päivittäisillä lennoilla Bangkokin kautta.
-
Finnair avaa Tampereelta reitin maailmalle
Kaksi päivittäistä lentoa Helsinki-Vantaalle tuo Pirkanmaalta jälleen sujuvat jatkoyhteydet Finnairin kansainväliseen verkostoon.
-
Finnairin tulos kääntyi vahvaan nousuun
Odottettua vilkkaampi matkustuskysyntä sai Finnairin nostamaan koko vuoden näkymiään korkeista kustannuksista huolimatta.
-
Finnairin kysyntä kiihtyi syyskuussa
Matkustajamäärä kasvoi lähes kymmenen prosenttia, kun erityisesti Pohjois-Amerikan reiteillä nähtiin voimakas nousu.
-
Finnair ennätysvauhtiin Tokion-reiteillä
Finnair lisää kesällä 2027 Naritan lentoja niin, että Helsingistä Tokioon lähtee huippusesongissa jopa kolme lentoa päivässä.