Unesco nimesi 21 uutta maailmanperintökohdetta

Unesco on lisännyt tähän mennessä 21 uutta kohdetta maailmanperintöluetteloon vuonna 2026. Tämän vuoden lisäyksiin kuuluvat Alvar Aallon arkkitehtuuri Suomessa, keskiaikaiset linnat Ranskassa, historialliset teatterit Italiassa, Sarnath Intiassa sekä viisi luonnonaluetta, joilla on suuri merkitys maailman biologiselle monimuotoisuudelle.

Päätökset tehtiin Unescon maailmanperintökomitean 48. istunnossa, joka järjestetään Busanissa Etelä-Koreassa 19.–29. heinäkuuta 2026.

21 uudesta maailmanperintökohteesta 16 luokitellaan kulttuuriperinnöksi ja viisi luonnonperinnöksi. Lisäksi komitea on hyväksynyt kahden olemassa olevan maailmanperintöalueen laajennukset ja muuttanut Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevan Garamban kansallispuiston kriteerejä.

Uusia kohteita Euroopasta Aasiaan

Euroopassa maailmanperintöluetteloon lisättiin myös Ranskan Languedocin kuninkaalliset kapetingilinnoitukset, joihin kuuluu muun muassa Carcassonnen linnoitettu kaupunki. Italiasta mukaan hyväksyttiin kymmenen historiallista condominio-teatteria, ja Tanskasta Limfjordin fossiilijyrkänteet, jotka tunnetaan poikkeuksellisen hyvin säilyneistä luukalafossiileistaan.

Aasiassa uusia kohteita ovat muun muassa Intian Sarnath, jossa buddhalaisen perinteen mukaan Buddha piti ensimmäisen saarnansa, Japanin muinaiset pääkaupungit Asuka ja Fujiwara sekä Kiinan Jingdezhen, joka tunnetaan vuosisatojen ajan maailman tärkeimpänä posliinin valmistuskeskuksena.

Myös Wat Phra Mahathat Woramahawihan -temppeli Thaimaassa lisättiin maailmanperintöluetteloon.

Luontokohteita koralliriutoista subtrooppisiin soihin

Vuoden uusista maailmanperintökohteista viisi on luonnonperintökohteita. Näihin kuuluvat muun muassa Jordanian Aqaban merensuojelualue, Etelä-Sudanin Boma–Badingilon muuttomaisema, Yhdysvaltojen Okefenokee National Wildlife Refuge, Tanskan Limfjordin fossiilialue sekä Wadi Wurayah Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa.

Ensimmäinen maailmanperintökohde Komoreille

Vuoden päätösten myötä myös Komorit sai ensimmäisen maailmanperintökohteensa. Luetteloon hyväksyttiin maan historiallisten sulttaanikuntien medinat, jotka kuvastavat Intian valtameren kauppaverkostoja, islamilaista kulttuuria ja paikallisia yhteiskuntarakenteita.

Unescon maailmanperintöstatus lisää kohteiden kansainvälistä näkyvyyttä, mutta edellyttää samalla niiden pitkäjänteistä suojelua ja hoitoa. Maailmanperintökomitea tekee lopulliset päätökset asiantuntijaelinten arvioiden perusteella.