Suomen rahtivirrat kääntyvät kohti Ruotsia

Rahti- ja matkustajaliikennevarustamo Finnlinesin tuore Finnpulse-rahtikatsaus osoittaa, että Suomen ulkomaankaupan kuljetusvirroissa on tapahtumassa muutoksia. Vuoden 2026 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Ruotsin ja Puolan liikenteen rahtimäärät ovat kasvaneet selvästi, kun taas Saksan liikenteessä kehitys on pysynyt lievästi laskusuuntaisena.

Finnlinesin mukaan rahtiliikenteen kehitys voi antaa Suomen talouden ja erityisesti viennin suunnasta viitteitä virallisia tilastoja nopeammin.

Saksa on edelleen yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista, mutta Finnlinesin liikenteessä sen kasvuvauhti on jäänyt selvästi Ruotsista ja Puolasta.

Ruotsin rahtimäärät kasvaneet yli viisi prosenttia

Finnlinesin tilastojen mukaan Suomen ja Ruotsin välisen liikenteen kokonaisrahtimäärä kasvoi tammi–syyskuussa 5,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Puolan liikenteessä kasvua kertyi 4,3 prosenttia.

Saksan liikenteessä kokonaisrahtimäärä sen sijaan supistui 0,4 prosenttia. Myös vuotta aiemmin kehitys oli negatiivista, jolloin laskua kertyi 0,2 prosenttia.

– Saksan volyymeissa näkyy yhä Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotuotannon päättymisen vaikutus. Samaan aikaan Saksan talous on yskinyt, mikä näkyy väistämättä Suomen ja Saksan välisessä kaupankäynnissä. Ilahduttavasti sekä Ruotsin että Puolan markkinat ovat sen sijaan olleet vireitä, Finnlinesin kaupallinen johtaja Merja Kallio-Mannila kertoo.

Polttoaineen ja päästökaupan kustannukset uhkaavat vientiä

Finnlines nostaa esiin myös kuljetuskustannusten kasvun vaikutukset suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyyn.

Erityisesti polttoaineen kallistuminen ja meriliikenteen päästökauppakustannukset lisäävät painetta kuljetushintoihin.

Kustannusten nousu vaikuttaa voimakkaasti mekaaniseen metsäteollisuuteen, jonka tuotteissa kuljetusten osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä. Finnlinesin mukaan jopa noin puolet Suomen traileriviennistä muodostuu metsä- ja paperiteollisuuden tuotteista.

– Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta kustannuskehitys on erittäin huolestuttavaa. Markkinakasvu on edelleen maltillista, eikä asiakkaiden kyky tai halukkuus kantaa uusia kustannuksia ole rajaton. Tämä uhkaa hidastaa kasvua tai pahimmillaan pysäyttää sen kokonaan, Kallio-Mannila varoittaa.

Tuonti kasvaa vientiä nopeammin

Finnlinesin Suomen, Saksan, Ruotsin ja Puolan välisen liikenteen yhteenlaskettu rahtimäärä kasvoi tammi–syyskuussa 1,7 prosenttia.

Kasvu on maltillista ja vastaa pitkälti Suomen talouden yleisiä kasvuennusteita.

Rahtidatassa näkyy kuitenkin selvä ero viennin ja tuonnin kehityksen välillä. Tuonti on kasvanut vientiä nopeammin, mikä saattaa viitata kotimaisen kysynnän elpymiseen.

Saksan liikenteessä tuontirahtia oli kolmannella vuosineljänneksellä kahdeksan prosenttia enemmän kuin vientirahtia.

Finnlines arvioi, että kehityksen taustalla voivat olla sekä kotitalouksien kulutuksen piristyminen että Suomessa käynnissä olevat suuret investointihankkeet.

Datakeskusinvestoinnit voivat lisätä tuontia

Suomeen suunnitellut ja rakenteilla olevat datakeskukset voivat Finnlinesin mukaan osaltaan kasvattaa investointihyödykkeiden tuontia.

Datakeskusten rakentaminen edellyttää merkittäviä laite-, teknologia- ja infrastruktuurihankintoja, joista osa kuljetetaan Suomeen meriteitse.

– Kasvua selittää varmaankin se, että suomalaiset ovat avanneet lompakonnyörinsä taas kulutukselle, mutta myös lukuisat datakeskusinvestoinnit ovat saattaneet kiihdyttää investointihyödykkeiden tuontia, Kallio-Mannila arvioi.

Finnlinesin mukaan myös verkkokaupan kasvu voi lisätä Suomeen suuntautuvia kuljetuksia.

Erityisesti Ruotsista ja Manner-Euroopasta tapahtuvan verkkokaupan odotetaan jatkavan kasvuaan.

Heinäkuussa voimaan tulleet tullimaksut Kiinasta ja muista EU:n ulkopuolisista maista saapuville lähetyksille voivat osaltaan vaikuttaa siihen, mistä suomalaiset kuluttajat tilaavat tuotteita.