Sunila nousi Unescon maailmanperintölistalle

Sunila rakennettiin 1930-luvun lopulla sellutehtaan työntekijöiden asuinalueeksi Suomenlahden rannalle Kymijoen suistoon. Alue yhdistää modernin arkkitehtuurin, metsäteollisuuden historian ja luonnonläheisen kaupunkisuunnittelun.

Pro Sunila ry puheenjohtajan Anne Stockerin mukaan kyse ei ole yksittäisestä rakennuksesta vaan poikkeuksellisen laajasta kokonaisuudesta.

– Sunilan tehdasalue ja asuinlähiö muodostavat Alvar Aallon laajimman toteutuneen työn. Se oli myös esimerkkinä monille myöhemmille asuinlähiöille, ja lähes 90 vuotta valmistumisensa jälkeen Sunila on edelleen elävä asuinalue, Stocker sanoo.

Sunilan ensimmäiset rakennukset valmistuivat vuonna 1937. Kokonaisuuteen kuuluu 12 rivi- ja kerrostaloa, tehtaanjohtajan asuintalo Kantola rantasaunoineen sekä useita alueen käyttöön suunniteltuja huoltorakennuksia.

Alueella voi tutustua Aino ja Alvar Aallon arkkitehtuuriin myös käytännössä. Osa alkuperäisten suunnitteluperiaatteiden mukaan sisustetuista asunnoista on vuokrattavissa majoituskäyttöön, ja Kantola on kesäisin avoinna yleisölle sekä vuokrattavissa tapahtumia varten.

Sunila hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon osana Aalto Works -kokonaisuutta, johon kuuluu 13 Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemaa modernin arkkitehtuurin kohdetta eri puolilla Suomea.

Aalto Works on Suomen kahdeksas Unescon maailmanperintökohde. Aiemmin luetteloon on hyväksytty muun muassa Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki, Merenkurkun saaristo sekä Struven ketju.

Sunilan maailmanperintöstatusta juhlistetaan Sunilan Aalto-kodit -tapahtumassa 29.–30. elokuuta. Tapahtumassa alueen asukkaat avaavat kotejaan yleisölle, ja ohjelmassa on myös luentoja, keskusteluja, työpajoja sekä muuta arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyvää ohjelmaa.