Kalastaja seisoo metsäjärven rannalla vapa kädessään.
Maksuista kertynyt summa nousi 10,7 miljoonaan euroon.

Kalastusbuumi näkyy nyt maksutilastoissa

Suomalaisten kalastusinto on kasvattanut maksuja ennätyksiin, mutta kalavesien hoito kaipaa yhä lisää rahoitusta.

Julkaistu

Suomalaisten kiinnostus kalastukseen näkyy kalastonhoitomaksujen kasvuna. Metsähallituksen tuoreiden tietojen mukaan kalastonhoitomaksuja on maksettu tänä vuonna yhteensä 328 000 kappaletta, mikä on 7,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Maksuista kertynyt summa nousi 10,7 miljoonaan euroon.

Kasvua selittää osittain kalastonhoitomaksuvelvollisuuden laajentaminen vanhempiin ikäryhmiin. Eduskunta päätti vuonna 2023 nostaa maksuvelvollisuuden yläikärajaa viidellä vuodella.

Metsähallituksen mukaan kasvu ei kuitenkaan johdu pelkästään lakimuutoksesta.

Nuorten kalastajien maksut ennätystasolla

Kalastonhoitomaksujen määrä kasvoi myös nuoremmissa ikäryhmissä.

Enintään 25-vuotiaat maksoivat kalastonhoitomaksuja enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä maksujen määrä nousi ennätykselliselle tasolle.

Ainoa ikäryhmä, jossa maksujen määrä on vähentynyt jo usean vuoden ajan, ovat 55–64-vuotiaat.

Erityisen voimakkaasti on kasvanut lyhytaikaisten kalastuslupien suosio.

Yhden vuorokauden kalastonhoitomaksujen määrä on kaksinkertaistunut 2020-luvulla, ja niitä maksetaan nykyisin yli 80 000 vuodessa.

Vuosimaksujen määrä on puolestaan kasvanut maltillisemmin.

Lyhytaikaisten lupien suosion kasvu kertoo siitä, että kalastusta harrastetaan myös yksittäisillä retkillä ja lomamatkoilla.

Kalastonhoito tarvitsee lisää rahoitusta

Vaikka maksukertymä on kasvanut, Metsähallitus pitää kalastonhoidon rahoitusta edelleen riittämättömänä.

Metsähallituksen kalastuksen erityisasiantuntijan Jaakko Haapakosken mukaan nykyinen rahoitustaso ei vielä riitä turvaamaan kalastonhoidon toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä.

– Kasvu on tietenkin erinomainen kehityssuunta, mutta nykyisten arvioiden mukaan kalastonhoitoon tarvittaisiin vielä neljä miljoonaa euroa lisää, jotta sen perusta pysyisi vakaana, Haapakoski sanoo.

Kalastonhoitomaksuista kerätyillä varoilla rahoitetaan muun muassa kalavesien kestävän käytön suunnittelua, kalakantojen hoitoa, kalastuksenvalvontaa ja kalatalousalan neuvontaa.

Maksuilla on tärkeä merkitys myös kalatalousalueiden toiminnan rahoituksessa.

Kalatalousalueiden perusrahoitus muodostuu pääosin kalastonhoitomaksuista kertyvistä varoista, joita jaetaan esimerkiksi yleisavustuksina, edistämismäärärahoina ja omistajakorvauksina.

– Maksamalla kalastonhoitomaksun kalastajat osallistuvat konkreettisesti kalavesien ja kalastuksen tulevaisuuden turvaamiseen. Jokainen maksu edistää kalastonhoitoa, mutta on selvää, että vuosimaksulla on suurin vaikutus, Haapakoski toteaa.

Kalastonhoitomaksu koskee 18–69-vuotiaita

Kalastonhoitomaksu on lakisääteinen maksu, joka koskee pääsääntöisesti 18–69-vuotiaita viehekalastajia sekä pyydyskalastusta ja ravustusta harjoittavia henkilöitä.

Maksuvelvollisuudesta on kuitenkin vapautettu ne henkilöt, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Kalastonhoitomaksun suorittanut henkilö saa kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä lähes kaikilla Suomen vesialueilla.

Osa vesialueista edellyttää kuitenkin erillistä kalastuslupaa.

Kalastonhoitomaksun voi hankkia vuorokaudeksi, seitsemäksi vuorokaudeksi tai koko kalenterivuodeksi.

Powered by Labrador CMS