Matkailu työllistää 149 000 suomalaista – kasvava matkailueurojen virta pitää maakunnat elinvoimaisina
Pohjoisen viileys, ruuhkattomuus sekä luonto houkuttelevat Suomeen yhä enemmän matkailijoita, mikä luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa alueellista hyvinvointia.
Matkailu mielletään usein pelkäksi vapaa-ajan vietoksi ja lomailuksi, vaikka kansantalouden kannalta kyse on merkittävästä tulonlähteestä sekä aluekehityksen että työllisyyden moottorista.
Tilastokeskuksen matkailutilinpidon mukaan matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta nousi 2,5 prosenttiin vuonna 2024. Matkailutoimialojen liikevaihto on Visit Finlandin mukaan jopa 22 miljardia euroa.
Matkailu työllistää maassamme suoraan noin 149 000 henkilöä, mikä vastaa 5,4 prosenttia Suomen kaikista työllisistä.
Työpaikat jakautuvat monelle alalle, joista ravintola-ala työllistää noin puolet ja henkilöliikenne neljänneksen työntekijöistä.
Nuorille matkailu tarjoaa tärkeän väylän työelämään. Työnantajajärjestö MaRan toukokuussa 2026 julkaiseman jäsenkyselyn mukaan alan yritykset palkkaavat runsaasti kesätyöntekijöitä talouden epävarmuudesta huolimatta. Parhaina kesäsesonkeina ne työllistävät jopa 18 000–20 000 nuorta.
Toimiala edistää merkittävästi myös kotoutumista, sillä Tilastokeskuksen mukaan jo 29 prosenttia majoitus- ja ravintola-alan työntekijöistä oli maahanmuuttajataustaisia vuonna 2024.
Matkailun talousluvut Suomessa
2,5 % Suomen BKT:stä
16,7 mrd. € vuodessa matkailijoiden ostoksiin, majoitukseen, ravintoloihin ja liikkumiseen.
Matkailijoiden rahankäyttö jokaista suomalaista kohden yli 3 000 € vuodessa. (Lapissa per asukas jopa 8 000 €)
5,6 mrd. € ulkomaisten matkailijoiden tuomaa tuloa
Matkailun työpaikat ovat vahvasti sidoksissa paikkoihin, eikä niitä voi siirtää ulkomaille etätöiksi.
Ala tuokin merkittäviä tulovirtoja koko yhteiskunnalle, vaikka tarkkaa kokonaisverokertymää ei tilastoidakaan yhtenä lukuna useiden eri lähteiden ja toimialojen vuoksi.
Uusimaa ja Lappi vetureina
Matkailun todellinen mittaluokka paljastuu alueellisten selvitysten avulla. Esimerkiksi Lapin kauppakamarin laskelmien mukaan matkailu kerrytti Lapissa vuonna 2023 valtiolle ja kunnille jopa 293 miljoonan euron veropotin.
Visit Finlandin tilastoista selviää, että koti- ja ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa yhteensä noin 16,7 miljardia euroa vuonna 2025.
Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö Suomessa lasketaan vientialaksi. Matkailuviennin osuus Suomen koko viennistä oli viime vuonna 5 prosenttia ja palveluviennistä jopa 14 prosenttia. Matkailuviennin arvo oli viime vuonna 5,6 miljardia, kun mukaan lasketaan suomalaisilta yhtiöiltä ostetut matkaliput Suomeen.
Matkailun taloudellinen merkitys vaihtelee kuitenkin voimakkaasti alueittain. Matkailijoiden tuomat rahavirrat keskittyvät vahvasti tietyille alueille, joissa Uusimaa ja Lappi toimivat koko alan kirkkaina vetureina.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 matkailutilastojen mukaan matkailijat käyttivät Uudellamaalla 7,9 miljardia euroa. Tämä vastaa lähes puolta kaikesta matkailijoiden rahankäytöstä Suomessa. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäytöstä Uudenmaan osuus oli 61 prosenttia.
Vaikka Uusimaa on matkailijoiden rahankäytöllä mitattuna Suomen suurin alue, alan BKT-osuus (noin 1,5 %) jää selvästi alhaisemmaksi kuin Lapissa, jossa se on noin 8,3 prosenttia. Lappi on myös ainoa maakunta, jossa yli puolet matkailutuloista tulee ulkomailta.
Ahvenanmaalla matkailun osuus BKT:sta oli 13,4 prosenttia, mihin vaikuttaa erityisesti laivaliikenne. Kainuussa vastaava osuus oli 4,4 ja Etelä-Savossa 3,9 prosenttia.
Matkailu työllistäjänä
149 000 työntekijää (5,4 % koko työvoimasta)
Työpaikkojen jakauma: 50 % ravintoloissa, 25 % kuljetuksessa, 10 % majoituksessa ja 15 % elämyksissä sekä kulttuurissa.
Yrityskanta: 45 000 yritystä, joista valtaosa on pk-yrityksiä.
Alueellinen painoarvo: Työllistää suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Savossa.
Infran ylläpito: Matkailijat ylläpitävät kauppoja, ravintoloita ja liikennepalveluita, jotka eivät pärjäisi pelkällä vakituisten asukkaiden käytöllä.
Viileys vetää Suomeenkin
Kansainväliset matkailutrendit suosivat Pohjois-Eurooppaa. Etelän helteitä pakoileva coolcation-ilmiö houkuttaa matkailijoita Suomeen, johon viileyden lisäksi vetävät puhdas luonto, monipuoliset aktiviteetit, ruuhkattomuus, oma tila ja rauha.
Visit Finlandin mukaan ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset nousivat viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen, 7,2 miljoonaan. Kasvu oli poikkeuksellisen vahvaa perinteisten sesonkien ulkopuolella keväällä ja syksyllä.
Palvelut kulutetaan paikan päällä, minkä ansiosta majoituksesta, ravintoloista ja ostoksista maksettavat arvonlisäverot jäävät kokonaisuudessaan Suomeen.
Kansainvälinen matkailu onkin noussut työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan yhdeksi Suomen merkittävimmistä vientialoista, sillä ulkomaisten matkailijoiden tuoma tulo virtaa suoraan maan talouteen.
Lainsäädännössä valmisteilla oleva matkailijavero saattaa lisäksi tuoda uusia työkaluja kuntatasolle. Valtiovarainministeriön valmistelema lakiesitys mahdollistaisi veron käyttöönoton vuoden 2028 alusta lukien.
(Lähteet: Tilastokeskus, Visit Finland, MaRa, Työ- ja elinkeinoministeriö, Lapin kauppakamari)