Frameless toi Turkuun miljoonapotin

Turun Logomossa 8. kesäkuuta – 30. elokuuta järjestetty kansainvälinen Frameless-taide-elämys toi kaupungille merkittävän matkailutaloudellisen vaikutuksen.

Näyttely keräsi yli 70 000 kävijää, ja sen yhteydessä Turkuun saapuneiden matkailijoiden kokonaiskulutukseksi arvioitiin 5 367 000 euroa.

Tiedot perustuvat Salmi Platform Oy toteuttamaan kävijätutkimukseen, johon vastasi näyttelyn aikana 6 293 henkilöä.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun alun perin Lontoossa esitetty immersiivinen Frameless-taide-elämys toteutettiin Lontoon ulkopuolella.

Yöpyneet matkailijat käyttivät lähes 3,8 miljoonaa euroa

Tutkimuksen mukaan matkailijoiden kulutus jakautui kahteen pääryhmään.

Turussa yöpyneet matkailijat käyttivät alueella yhteensä arviolta 3 783 000 euroa, kun taas päivämatkailijoiden kulutus oli 1 584 000 euroa.

Lisäksi paikalliset kävijät käyttivät näyttelykäyntinsä yhteydessä 1 784 000 euroa.

Kun myös paikallisten kävijöiden kulutus huomioidaan, näyttelyyn liittyväksi kokonaiskulutukseksi muodostuu noin 7,15 miljoonaa euroa.

Matkailijoiden kulutus kohdistui majoituspalveluihin, ravintoloihin, ostoksiin sekä muihin kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin.

Logomon mukaan matkailijoiden kulutus kuvaa alueelle näyttelyn ansiosta suuntautunutta rahankäyttöä, jolla on laajempia vaikutuksia kaupungin palveluelinkeinoihin.

Matkailijoita 42 prosenttia kävijöistä

Kävijätutkimuksen mukaan 58 prosenttia Framelessin kävijöistä oli paikallisia ja 42 prosenttia matkailijoita.

Matkailijoista puolet yöpyi Turussa ja puolet vieraili kaupungissa päivämatkalla.

Matkailijoiden keskimääräinen viipymä oli 1,9 vuorokautta. Näyttelyn kävijöiden keski-ikä oli 53 vuotta.

Tutkimuksen mukaan matkailijoiden osuus oli selvästi suurempi kuin turkulaisissa tapahtumissa keskimäärin. Myös yöpyneiden matkailijoiden vuorokausikulutus ylitti sekä Turun että koko Suomen keskitason.

Turun kaupungin tapahtumapäällikkö Saara Kemppi pitää tuloksia osoituksena kansainvälisesti kiinnostavan kulttuuritarjonnan matkailullisesta merkityksestä.

– Framelessin onnistuminen on selkeä viesti siitä, että Turkuun ollaan valmiita matkustamaan kulttuurin ja tapahtumien perässä. Se, että juuri Turku valikoitui tämän näyttelyn ensimmäiseksi Lontoon ulkopuoliseksi esityspaikaksi, on hieno signaali Turun kansainvälisestä vetovoimasta.

Kempin mukaan tulokset kannustavat jatkamaan yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostavien tuotantojen parissa.

Kulttuuritapahtumien vaikutus ulottuu hotellien ja ravintoloiden liiketoimintaan

Logomon toimitusjohtaja Mikko Manninen korostaa, että tapahtumien vaikutuksia on tarkasteltava myös tapahtumapaikan ulkopuolella.

– Tulokset osoittavat, että kunnianhimoisella kansainvälisellä sisällöllä on suora vaikutus koko kaupungin talouteen. Frameless toi Turkuun kävijöitä, jotka viipyivät, yöpyivät ja käyttivät rahaa myös näyttelyn ulkopuolella.

Mannisen mukaan juuri tällaisia vaikutuksia tapahtumatalolta odotetaan.

Näyttelyn tulokset havainnollistavat kulttuurimatkailun merkitystä kaupunkien matkailutaloudelle. Kansainvälisesti tunnetut näyttelykonseptit voivat houkutella vierailijoita, jotka käyttävät rahaa myös majoitukseen, ravintolapalveluihin ja muuhun paikalliseen tarjontaan.

Kävijätyytyväisyys korkealla tasolla

Frameless sai kävijätutkimuksessa myönteistä palautetta.

Yleinen kävijätyytyväisyys oli 87,46 prosenttia ja suositteluindeksi NPS 65,06.

Kävijöistä 86,94 prosenttia ilmoitti olevansa halukkaita palaamaan näyttelyyn.

Erityisesti kiitosta saivat näyttelyn tekninen toteutus ja näyttelytilan rakentaminen.

Paikallisista vastaajista 85 prosenttia katsoi näyttelyn lisäävän Turun vetovoimaa ja 73 prosenttia kaupungin elinvoimaa.

Kulttuuritarjonnan lisääntymisen mainitsi hyödyksi 74 prosenttia paikallisista vastaajista.

Myös kävijöiden liikkumista tutkittiin

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös näyttelykävijöiden liikkumisen ympäristövaikutuksia.

Kävijöiden liikkumisen laskennallinen hiilijalanjälki oli 0,056 hiilidioksidiekvivalenttikiloa matkustettua kilometriä kohden.

Logomon mukaan luku oli alle puolet suomalaisten tapahtumien keskiarvosta.

Paikallisten kävijöiden liikkumisessa korostui erityisesti paikallisbussien käyttö.

Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin digitaalisella kyselyllä näyttelyn aikana. Taloudellisten vaikutusten laskennassa käytettiin matkailualan laskentamenetelmiä.