Yritysautoilun uudet tuulet: joustavuutta kaivataan

Andersson näkee yritysautoilun kentän Europcarin näkökulmasta ennen kaikkea mahdollisuutena.

“Leasing-yhtiöt hallitsevat kenttää vahvasti, ja ne pitävät käytännössä uusien autojen myyntiä yllä Suomessa. Mutta meidän näkökulmastamme markkinassa on selvä paikka joustavammille ratkaisuille”, hän sanoo.

Ajatus kiteytyy usein niin sanottuun 80–20-ajatteluun. Monella yrityksellä on tietty perusmäärä autoja, joita käytetään jatkuvasti, mutta lisäksi kalustossa on usein ajoneuvoja, joiden käyttö on satunnaista. Anderssonin mukaan juuri nämä “seisovat” autot ovat niitä, joiden kohdalla vuokraaminen kannattaa ottaa vakavasti harkintaan.

“Jos yrityksellä on sata autoa, joista 80 on jatkuvasti käytössä ja 20 vain ajoittain, voi olla järkevämpää pitää ne 80 leasingissä ja ottaa loput tarpeen mukaan vuokrauksesta.”

Projektitalous muuttaa autoilun logiikkaa

Yritysten toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut epävarmemmaksi, ja sama näkyy myös liikkumisratkaisuissa. Kun työtä tehdään yhä enemmän projekteina, pitkät sitoumukset eivät aina enää sovi liiketoiminnan rytmiin.

Anderssonin mukaan tämä korostuu erityisesti silloin, kun auto tarvitaan vain määräajaksi tai käyttötarve voi muuttua nopeasti.

“Jos projekti kestää 12 kuukautta, voi olla aika raskasta sitoa auto 48 kuukauden sopimukseen. Vuokraamisen etu on siinä, että auton voi hinnoitella osaksi projektia, ja kun tarve loppuu, myös kustannus loppuu.”

Lisäksi vuokraaminen tuo joustavuutta myös kaluston tyyppiin. Joskus tarvitaan henkilöautoa, joskus pakettiautoa, ja joskus tarve muuttuu kesken matkan. Tällaisissa tilanteissa kiinteä ratkaisu ei aina ole paras mahdollinen.

Yksi käytännön ero leasingiin nähden liittyy myös sijaisautoon. Andersson muistuttaa, ettei leasing tavallisesti sisällä automaattisesti korvaavaa autoa, jos ajoneuvo hajoaa. Vuokrausmallissa tämä voidaan ratkaista helpommin.

“Jos auto hajoaa, me tuomme ehjän tilalle. Se takaa liikkuvuuden.”

Kilometrikorvaukset ovat yrityksille usein sokea piste

Haastattelun ehkä kiinnostavin havainto liittyy kilometrikorvauksiin. Anderssonin mukaan moni yritys ei todellisuudessa tiedä, kuinka paljon kilometrikorvauksia maksetaan vuodessa – eikä varsinkaan tarkastele niitä osana yrityksen kokonaisautoilun kustannuksia.

Hänen mielestään kyse on merkittävästä piilevästä kustannuserästä, joka jää liian usein huomioimatta.

“Yritys joko ostaa auton, leasing-rahoittaa sen tai käytännössä ostaa auton käytön työntekijältä kilometrikorvauksilla. Mutta Suomessa tätä kolmatta tapaa ei mielletä yritysautoiluksi, vaan se nähdään vain kilometrikorvauksina.”

Juuri tässä ajattelutavassa on Anderssonin mukaan korjaamisen varaa. Hän nostaa esiin esimerkin, jossa jo yksi pidempi työmatka voi kääntää laskelman vuokra-auton eduksi.

“Helsinki–Tampere–Helsinki-reissu voi jo riittää siihen, että vuokra-auto tulee yritykselle halvemmaksi kuin kilometrikorvaukset.”

Kyse ei ole vain yksittäisestä matkasta, vaan siitä, että monessa organisaatiossa kilometrikorvaukset muodostavat vuositasolla erittäin suuren summan. Andersson kertoo, että heidän asiakaskunnassaan on yrityksiä, jotka maksavat miljoonia euroja vuodessa kilometrikorvauksia.

“Siinä kohtaa pitäisi pysähtyä kysymään, onko kaikki ajo aidosti tarpeellista ja onko se hankittu oikealla tavalla.”

Kilometrikorvaukset ovat hänen mukaansa myös herkkä aihe, koska ne voivat näyttäytyä työntekijälle verottomana etuna. Siksi niihin puuttuminen ei ole aina helppoa, vaikka yrityksen näkökulmasta säästöpotentiaali voisi olla huomattava.

”Säästöjen lisäksi kilometrikorvausten muuttaminen auton vuokraamiseksi, helpottaa yritystä raportoimaan syntyneitä CO₂ päästöjä ja varmistamaan että henkilökunta liikkuu työasioilla turvallisella kalustolla.” Andersson lisää.

Leasingillä on paikkansa, mutta ei joka tilanteessa

Vaikka Andersson puhuu vahvasti vuokraamisen puolesta, hän ei aseta sitä leasingin vastakohdaksi. Hänen mukaansa molemmille malleille on paikkansa – ratkaisu riippuu yrityksen tarpeesta.

“Ei tässä ole mitään kategorista vastakkainasettelua. Leasingille on oma paikkansa, ja vuokraamiselle oma paikkansa.”

Leasing toimii erityisesti silloin, kun käyttö on ennakoitavaa ja jatkuvaa. Sen sijaan ongelmat alkavat, jos liiketoiminta muuttuu nopeasti, projektit päättyvät kesken tai työtilanne heikkenee. Tällöin pitkä sopimus voi alkaa sitoa yritystä liikaa.

“Kun ei mene hyvin ja työt loppuvat, leasing-sopimuksista on aika vaikea päästä eroon. Kulu pysyy tai purkaminen tulee kalliiksi.”

Purkukustannukset voivat olla merkittäviä. Anderssonin mukaan yleinen malli on, että yritys maksaa kaksi tai kolme kuukausivuokraa tai noin 30 prosenttia jäljellä olevista vuokrista. Kun kyse on useista autoista tai pitkästä jäljellä olevasta sopimuskaudesta, puhutaan nopeasti suurista summista.

Vuokraamisessa logiikka on toinen: jos autoa ei enää tarvita, sen voi palauttaa, eikä kulua synny samalla tavalla tulevaisuuteen.

“Absoluuttisesti katsottuna kuukausivuokra voi olla leasingiä kalliimpi. Mutta kun lasketaan mukaan käyttöaika, purkukustannukset ja se, ettei auto maksa silloin kun sitä ei tarvita, kokonaisuus voi kääntyä vuokraamisen eduksi.”

Ennakoitavuutta ja kulunhallintaa

Yksi vuokraamisen keskeisistä eduista on Anderssonin mukaan kustannusten ennakoitavuus. Kun palvelu on sovittu etukäteen, yritys tietää jo tilausvaiheessa, mitä liikkuminen maksaa.

“Kuten kaikissa tuotteissa, joissa hinta on määritelty etukäteen, kustannus on tiedossa silloin kun päätös tehdään. Se helpottaa myös tarjouslaskentaa ja projektien hinnoittelua.”

Vuokraan sisältyy se, mitä asiakkaan kanssa on sovittu. Europcarilla lisäturvat, tiepalvelut ja muut palvelut voidaan rakentaa tarpeen mukaan. Andersson painottaa, ettei kyse ole yhdestä kaikille sopivasta paketista, vaan ratkaisun pitää olla räätälöitävissä.

Juuri tämä joustavuus auttaa hänen mukaansa myös riskienhallinnassa. Pitkät sitoumukset, kiinteät kulut ja kaluston vajaakäyttö ovat riskejä, joita vuokraaminen voi pienentää.

Epävarmassa ajassa joustavuus korostuu

Andersson palaa useaan otteeseen siihen, että yritykset toimivat nyt poikkeuksellisen epävarmassa ympäristössä. Juuri siksi kaluston nopea skaalaaminen ylös tai alas on monille entistä tärkeämpää.

“Kun maailma on arvaamaton, joustavuus tuo kulunhallintaa. Autoja otetaan käyttöön tarpeen mukaan, ja niistä pääsee eroon silloin kun käyttöä ei enää ole.”

Tämä ajattelu sopii erityisesti projektiorganisaatioille, tuotantoyhtiöille, tapahtuma-alalle ja muille toimijoille, joiden tarpeet elävät kausittain tai toimeksiantojen mukaan. Mutta Anderssonin mukaan yhtä lailla kyse on yleisemmästä muutoksesta siinä, miten liikkumista ajatellaan.

Hän uskoo, että nuoremmat sukupolvet suhtautuvat autoihin jo eri tavalla kuin aiemmat. Omistamisen tarve ei ole enää yhtä itsestään selvä, ja tulevaisuuden vahvimmat toimijat voivat olla niitä, jotka hallitsevat kaluston logistiikan tehokkaimmin.

“Mitä nuorempiin mennään, sitä vähemmän on tarvetta omistaa auto. Tulevaisuudessa vahvoilla ovat ne, joilla on kyky liikuttaa kalustoa sinne, missä tarve on.”

Vastuullisuus näkyy sekä kalustossa että turvallisuudessa

Yritysautoilussa vastuullisuus on noussut vahvasti esiin, ja se näkyy myös asiakkaiden odotuksissa. Anderssonin mukaan vastuullisuus ei ole kuitenkaan vain käyttövoimakysymys, vaan myös kaluston modernius, turvallisuus ja ylläpito kuuluvat samaan kokonaisuuteen.

Europcarilla tämä tarkoittaa esimerkiksi uutta kalustoa, raportointia sekä käytännön toimia pesuaineista vedenkulutukseen. Uusien autojen etuna on hänen mukaansa myös parempi turvallisuustaso.

“Harva ajattelee sitä, että uusi auto on myös turvallisempi. Jos ajat viisi tai kuusi vuotta vanhalla autolla, kolariturvallisuus ei ole samalla tasolla kuin uudessa.”

Sähköautoihin Andersson suhtautuu käytännönläheisesti. Hänen mukaansa käyttövoiman tulisi aina vastata käyttötarvetta.

“Kaupungissa sähköauto voi olla erittäin hyvä vaihtoehto. Mutta jos ajetaan pitkiä matkoja tai kuormaa, ratkaisu voi olla toinen. Autoa ei pitäisi valita sen perusteella, mikä on trendikästä, vaan sen mukaan, mitä sillä pitää tehdä.”

Suomessa on tilaa uudelle ajattelulle

Miltä yritysautoilu näyttää seuraavien 3–5 vuoden aikana? Andersson ei usko täydelliseen murrokseen yhdessä yössä, mutta pitää selvänä, että liikkumisen mallit muuttuvat vähitellen.

Työsuhdeauto säilyy todennäköisesti edelleen monessa organisaatiossa, mutta rinnalle tulee yhä enemmän tarpeeseen perustuvia, joustavampia ratkaisuja. Samalla regulaatio, käyttövoimamuutokset ja liikkumisen palvelullistuminen muovaavat markkinaa.

Silti hänen tärkein viestinsä yrityspäättäjille liittyy jo tähän päivään.

“Kokonaisuutta pitäisi katsoa paljon laajemmin. Ei vain kuukausierää tai yhtä sopimusta, vaan sitä, miten autoilu tukee ydinliiketoimintaa, kuinka paljon siitä oikeasti maksetaan ja missä kohtaa joustavampi ratkaisu palvelisi paremmin.”

Anderssonin mukaan nykyinen taloustilanne on juuri oikea hetki tarkastella omaa mallia kriittisesti. Hän kannustaa yrityksiä vertailemaan avoimesti eri vaihtoehtoja – vuokraamista, leasingiä, omistamista ja myös kilometrikorvauksia.

“Hinta on tärkeä, mutta se ei yksin ratkaise. Todellinen kilpailuetu voi tulla siitä, että autoilu tukee liiketoimintaa paremmin, tuo joustoa ja auttaa reagoimaan nopeasti silloin, kun tilanne muuttuu.”

Lue lisää Autonvuokrausohjelma: liikkuvuusratkaisumme yrityksille