Hotellibarometri 2026: Lapin hotellit kasvavat, Helsingissä huoli ylitarjonnasta

Suomen hotelliala kehittyy kahteen eri suuntaan, kertoo Hotellibarometrin tiedote. Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapissa kysyntä jatkaa vahvaa kasvuaan, kun taas pääkaupunkiseudulla alan toimijat kamppailevat kasvavan hotellitarjonnan ja kiristyvän kilpailun kanssa. Tämä käy ilmi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tuoreesta Hotellibarometri 2026 -selvityksestä.

Tutkimukseen vastanneet 189 majoitusalan ammattilaista arvioivat hotellimarkkinoiden näkymiä varovaisen myönteisiksi, mutta korostavat alueellisten erojen kasvavan entisestään.

Viime vuonna Suomessa kirjattiin yli 18 miljoonaa hotelliyöpymistä, ja hotellipalveluiden kysyntä on jatkanut maltillista kasvua myös vuoden 2026 alkupuolella. Merkittävä osa kasvusta on tullut kansainvälisiltä matkailijoilta.

Ulkomaiset matkailijat ylläpitävät kasvua

Hotellialan viime vuosien kehitys on perustunut erityisesti ulkomaisen kysynnän vahvistumiseen. Vuonna 2025 ulkomaisten asiakkaiden osuus kaikista hotelliyöpymisistä nousi lähes kolmannekseen.

Barometrin mukaan alan toimijat arvioivat oman alueensa kysyntätilanteen koko maan keskiarvoa myönteisemmäksi. Noin 31 prosenttia vastaajista kertoi hotellipalveluiden kysynnän kasvaneen omalla alueellaan viimeisen vuoden aikana, kun koko Suomen osalta vastaava luku oli 22 prosenttia. Selvin kasvu näkyy Lapissa ja muualla Pohjois-Suomessa, missä yli puolet vastaajista arvioi kysynnän vahvistuneen.

– Pohjois-Suomessa ja Lapissa kysyntänäkymä on selvästi keskimääräistä vahvempi, sillä 56 prosenttia vastaajista arvioi oman alueensa hotellipalveluiden kysynnän kasvaneen, tutkimuksessa todetaan.

Pääkaupunkiseudulla kapasiteettia enemmän kuin kysyntää

Samaan aikaan pääkaupunkiseudun hotellimarkkinoilla suurimpana haasteena nähdään kapasiteetin kasvu. Peräti 75 prosenttia alueen vastaajista arvioi hotellihuoneita olevan enemmän kuin kysyntä tällä hetkellä edellyttäisi.

Viime vuosina Helsingin seudulle on valmistunut useita uusia hotelleja, mikä on lisännyt kilpailua asiakkaista erityisesti liikematkailun ja kansainvälisten vierailijoiden markkinoilla. Barometrin tulokset viittaavat siihen, että alan kasvu ei jakaudu tasaisesti koko maahan, vaan matkailukysyntä keskittyy entistä voimakkaammin tietyille alueille.

Henkilökohtainen palvelu pitää pintansa

Vaikka digitalisaatio etenee vauhdilla myös hotellialalla, tutkimuksen mukaan henkilökohtainen palvelu nähdään edelleen alan tärkeimpänä kilpailutekijänä. Peräti 84 prosenttia vastaajista katsoo, että asiakaspalvelu tarjoaa kilpailuetua, jota digitaaliset ratkaisut eivät pysty korvaamaan. Kontaktittomiin palveluihin suhtaudutaan huomattavasti varovaisemmin: vain 29 prosenttia arvioi niiden parantavan asiakaskokemusta useimmille asiakkaille.

Myös teknologian kehittämisessä painopiste nähdään kokonaisratkaisuissa yksittäisten sovellusten sijaan. Neljä viidestä vastaajasta arvioi eri järjestelmien toimivan integraation parantavan hotellin kilpailukykyä enemmän kuin erilliset digitaaliset palvelut.

Tekoäly vielä alkuvaiheessa

Tekoälyn hyödyntäminen hotellialalla on tutkimuksen mukaan vasta alkutaipaleella. Vain 27 prosenttia vastaajista arvioi oman organisaationsa käyttävän tekoälyä monipuolisesti.

Haaga-Helian tutkimuspäällikkö Petteri Ohtosen ja yliopettaja Vesa Heikkisen mukaan alan tuleva kilpailukyky rakentuu kahden tekijän varaan.

– Barometrin tulokset osoittavat, että hotellialan tuleva kilpailukyky rakentuu asiakkaalle näkyvästä ja koetusta palvelun laadusta sekä taustalla toimivasta digitaalisesta kyvykkyydestä. Teknologia voi sujuvoittaa palvelua, mutta hotellialan henkilöstö ja johto eivät näe sen korvaavan henkilökohtaisia asiakaskohtaamisia, he arvioivat.

Hotellibarometri 2026 toteutettiin huhti–toukokuussa osana Haaga-Helian Finnish Hotel of Tomorrow (FHOT 2.0) -hanketta. Tutkimus on tarkoitus uusia 1–2 vuoden kuluttua, jolloin nähdään, jatkuuko hotellialan kehitys yhtä voimakkaasti kahteen eri suuntaan.